Neljän ruusun Joensuun Kerubissa soittamien konserttien ajankohta on jo useampana vuonna osunut pääsiäispyhien aikaan. Niin myös tällä kertaa. Kesäkuussa julkaistavan Mustia ruusuja -albumin nimikappale avasi setin ja sitä seurasi melkoisen konevoittoinen sovitus vuoden 1992 lopullisen läpimurtolevyn Haloo parhaimpiin raitoihin lukeutuvasta kappaleesta Matka on syvä. Elän vain kerran edustaa Karelia Express-albumin parhaimmistoa ja kappaleesta kuultiinkin varsin onnistunut näkemys. Tuoreempaa tuotantoa tarjonnutta Saaronin liljaa seurasi setin ainoa tähän mennessä julkaisematon kappale, pitkästä aikaa iskevään rocktyyliin vaivattomasti kategorioituva Rakkauden jumala. Olen niin pop Ruusujen suomenkielisen tuotannon paluulevyltä Uusi aalto lukeutui yleisönsuosikkeihin ja balladien Esirippu ja Sininen sunnuntai, joista ensin mainittu oli eräs setin huippuhetkistä, välissä kyseistä tyylisuuntaa edusti myös Seitsemän päivää selvinpäin. Paikallinen paavi tarjosi diskovoittoisuutensa vastapainoksi Kode Koistisen ihailtavan tehokasta kitarointia. Näkemiin edustanee Ruusujen balladituotannon osalta tulevia klassikoita ja räväkämpi Sähkökitara on jo hyvää vauhtia muodostumassa sellaiseksi. Setin loppuosan klassikkokimaran avasi Valuva taivas -albumin liki majesteetillinen nimikappale, Haloolta kuultiin rankka 2011 ja balladihelmi Tie ajatuksiin sekä varsinaisen konserttiosuuden päätteeksi Pop-uskonnon pisimpään turnauskestävyytensä osoittanut hittikappale, eli Poplaulajan vapaapäivä. Encore-osuuden avasi akustisvoittoinen tulkinta toisesta Haloo-albumin balladiklassikosta Sun täytyy mennä. Ruusujen slovarituotannon terävimpään kärkeen lukeutuva Veri sai aivan uuden merkityksen Anna-Liisa Alangon edesmenon vuoksi ja konsertti päättyi erääseen ehdottomaan yleisösuosikkiin Hunningolla-kappaleen versioinnilla. Kokonaisuutena kyseessä oli takuuvarmaa työskentelyä tarjonnut Ruusu-keikka, jonka uudet kappalevalinnat lupaavat hyvää tulevalta albumilta. Kerubi oli odotustenmukaisesti loppuunmyyty.
Neljä ruusua Kerubissa 1. huhtikuuta 2018.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti