Steppenwolf:Steppenwolf 7
Marraskuussa 1970 ilmestynyt Steppenwolf 7 on Steppenwolfin viides Dunhill Recordsin julkaisema studioalbumi. Kun mukaan lasketaan yhtyeen livelevy sekä kokoelma Early Steppenwolf, kyseessä on Steppenwolfin seitsemäs albumijulkaisu. Steppenwolf 7 on yhtyeen ensimmäinen pitkäsoitto, jolla kuultiin George Biondon bassottelua. Mainittu pitkäsoitto edustaa muutamaa yhtyeen aikaisempaa albumia tuhdimpaa musiikillista ilmaisua. Singleformaatissa pitkäsoitolta julkaistiin Hoyt Axtonin ohjelmistosta poimittu Snowblind Friend sekä Who Needs Ya. Molemmat mainitut kappaleet nousivat listoille, mutta eivät yltäneet top 40:ään. Sevenin raidoista Renegade on solisti John Kaylle omaelämäkerrallinen, sillä se kertoo hänen lentomatkastaan äitinsä kanssa Itä-Saksasta Länsi-Saksaan vuonna 1948. Iskevä Fat Jack päätyi Pate Mustajärven versioimaksi hänen kakkossooloalbumillaan Lago Nero vuonna 1988 nimellä Komee Jaska. Avausraita Ball Crusher on mainion kitaroinnin ja rytmiryhmän svengaavan komppauksen hallitsema onnistunut rockpala. Forty Days Forty Nights on hieman tavanomaisempi rockrypistys, joka löytää musiikilliseen ilmaisuunsa silti kaivattavaa draivia. Foggy Mental Breakdown on jälleen sovituksellisesti rikkaampi, Jerry Edmontonin erinomaista rumputyöskentelyä hyödyntävä raita. Earschplittenloudenboomer sisältää solisti John Kaylta saksankielisen puheintron ja kyseessä on jälleen suorastaan esimerkillisesti svengaava, sofistikoitunut ja tällä kertaa instrumentaali rockkappale. Päätösraita Hippo Stomp on pitkäsoiton tiukimpia rockrypistyksiä. Melkoisen vahvasta kappalemateriaalista koostuva Steppenwolf 7 lukeutuu yhtyeen laadukkaimpiin albumikokonaisuuksiin sen kahden ensimmäisen pitkäsoiton tavoin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti