maanantai 2. huhtikuuta 2018

Tiistain tukeva:Musiikillista suunnanmuutosta enteillyt The Hollies -albumi

The Hollies:Would You Believe

Ensimmäinen kesäkuuta 1966 ilmestynyt Woud You Believe on brittiyhtye The Holliesin neljäs studioalbumi. Pitkäsoiton covertuotantoa edustavat näkemykset Simon & Garfunkelin I Am A Rockista, Buddy Hollyn Take Your Timesta sekä Chuck Berryn klassikosta Sweet Little Sixteen. Lainakappaleista ensin mainittu osoittaa osaltaan yhtyeen tyylin alkavan kehittyä folkrockia kohti, mutta kaksi jälkimmäistä kertovat vielä yhtyeen vanhasta R&B-taustasta, joka alkoi yhtyeen uran kyseisessä vaiheessa siirtyä syrjään. Silkkaa soulia edusti alun perin David Porterin, Mabon Hodgesin ja Isaac Hayesin käsialaa oleva ja Sam and Daven levyttämä I Take What I Want. Kappaleen muista coverversioista mainittakoon irlantilaisen bluesrockkitaristi Rory Gallagherin ja kotimaisen hardrockyhtye Peer Güntin levyttämät näkemykset. Güntin coverin innoittajana oli luontevasti Gallagherin kappaleesta levyttämä versio. Myös Would You Believen hittisingle I Can't Let Go edustaa covertuotantoa, sillä kappaleen originaaliversiosta vastasi Evie Sands. Would You Believe sisältää myös useita yhtyeen omaa käsialaa olevia kappaleita, joiden tekijäksi oli mainittu pseudonyymi Ransford. Niistä erityisesti Hard Hard Year ja Oriental Sadness osoittavat osaltaan yhtyeen musiikillisten vaikutteiden laajenemisesta. Viimeksi mainitussa on otsikkonsa mukaisesti aasialaistyyppisiä sointuja ja edellinen edustaa folkahtavaa tyyliä. Everly Brothersin samaisena vuonna albumilleen Two Yanks in England versioimassa Fifi the Fleassa on tavanomaisesta eroava teksti ja I've Got a Way on My Own, joka oli ilmestynyt aikaisemmin Beatles-laina If I Needed Someonen b-puolella, keinahtelee folkahtavasti valssin tahdissa. Kyseessä oli The Holliesin viimeinen pitkäsoitto yhtyeen originaalille basistille Eric Haydockille, joka jätti yhtyeen Would You Believen äänityksiä seuranneen Yhdysvaltain-kiertueen jälkeen. Hän ei ollut enää mukana singlehitillä Bus Stop. Maaliskuussa 1998 Peter Mew remasteroi Abbey Roadin studioilla digitaalisesti Would You Believen mono- ja stereomiksaukset. Britanniassa remasteroitu albumi julkaistiin versiona, jossa molemmat miksaukset olivat samalla levyllä. Yhdysvalloissa The Holliesin kolmas albumi Beat Group! ilmestyi kuukautta aikaisemmin kuin Would You Believe Britanniassa. Kanadan julkaisu ilmestyi kuudes kesäkuuta 1966 singlen I Can't Let Go/Look Through Any Window julkaisemisen jälkeen. Jotta Yhdysvalloissa ilmestynyt albumi olisi saatu täysmittaiseksi, sille sisällytettiin Britanniassa I Can't Let Go -singlen b-puolella julkaistu Running Through the Night, A Taste of Honey sekä jo vuonna 1963 äänitetty Mr Moonlight. Poisjääneisiin Would You Believen kappaleisiin lukeutuivat coverit Stewball, Sweet Little Sixteen ja I Am A Rock sekä yhtyeen omaa tuotantoa edustanut I've Got A Way on My Own. Kanadassa albumista julkaistu versio oli muilta osin identtinen, mutta mukana olivat lisäksi Stewball ja Look Through Any Window, joista jälkimmäinen oli ilmestynyt Yhdysvalloissa The Holliesin pitkäsoitolla Hear! Here. Poisjääneitä kappaleita edustivat Don't You Even Care sekä Stay with The Holliesin kanadanpainoksella ilmestynyt Mr Moonlight. Useita Would You Believen kappaleista pääsi mukaan myös The Holliesin seuraavalle Yhdysvalloissa ja Kanadassa julkaistulle albumille Bus Stop. Nimikappaleensa ja Would You Believe-raitojen lisäksi se sisälsi varhaisempia The Holliesin brittialbumeilla ja -singleillä julkaistuja kappaleita. Mainitulla albumilla kuultava versio A Taste of Honeysta oli äänitetty Would You Believeä varten, mutta jäi pois kyseiseltä albumilta, eikä sitä näin ollen julkaistu Britanniassa. Kyseinen versio eroaa The Holliesin vuonna 1968 äänittämästä ja A Long Road Home -nimisellä boxilla julkaistusta A Taste of Honey -versiosta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti