tiistai 24. huhtikuuta 2018

Keskiviikon klassikko:Brittirockin klassikon uuden vuosikymmenen upea avaus

Humble Pie:Humble Pie

Heinäkuussa 1970 ilmestynyt Humble Pien nimikkoalbumi on järjestyksessään yhtyeen kolmas studiolevy ja samalla ensimmäinen A&M-levy-yhtiölle työstetty pitkäsoitto. Nimikkoalbumillaan Humble Pien musiikillinen ilmaisu alkoi siirtyä raskaampaan suuntaan, mutta vahvasta kappalemateriaalista koostuva albumi sisältää myös muutaman  upean todella melodisen kaunokin. Sellaisiin lukeutuu Peter Framptonin käsialaa oleva ja myös hänen leadvokalisoimansa kuusiminuuttinen Earth and Water Song. Albumin päätöskappale on basisti Greg Riddleyn työstämä ja vokalisoima Sucking on the Sweet Vine, joka on teemastaan huolimatta pitkäsoiton vakavahenkisimpiä kappaleita. Pitkäsoiton avaa lähes kahdeksanminuuttinen, hidastempoinen ja Steve Marriottin sielukkaalla laulusuorituksella kruunattu Live with Me, jossa hän pääsee ääneen myös kosketinsoitinten osalta. Raskaampaa ja meluisampaa musiikillista ilmaisua tarjoavat koko yhtyeen yhteistyötä edustavat One-Eyed Snake Rumba, Marriottin tekstittämä boogiejyrä Red Light Mamma Red Hot sekä Willie Dixonin ohjelmistosta poimittu bluesklassikko I'm Ready, jonka Pie on sovittanut Led Zeppelinin tavoin varsin raskaaksi. Only a Roach on harvinaislaatuisesti Jerry Shirleyn käsialaa ja kappaleessa rumpalia kuullaan myös leadvokalistina. Tyylikkään linjakas Theme from the Skint (See You Later Liquidator) on täysin Marriottin käsialaa ja tekstissään se viittaa Humble Pien aikaisemman levy-yhtiön Immediate Recordsin konkurssiin. Yhtyeen 70-luku alkoi vahvana ja musiikillisesti jopa uusia ovia aukovana. Originaalilla kvartettikokoonpanollaan Humble Pie ehti nimikkopitkäsoittonsa jälkeen julkaista vielä yhden onnistuneen studioalbumin Rock On sekä 70-luvun alun laadukkaimpiin konserttitaltiointeihin vaivattomasti lukeutuvan tupla-albumin Performance:Rockin' at the Fillmore. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti