perjantai 4. syyskuuta 2026

Lauantain pitkä:Pitkän uran luonut ja menestyksekäs latinalais-amerikkalainen popyhtye

Miami Sound Machine oli amerikkalais-latinalainen popyhtye, joka esitti latinalaisvaikutteista musiikkia Gloria Estefanin (Fajardo) vokalisoimana. Yhtye aloitti toimintansa 1970-luvun puolivälissä Emilio Estefanin perustamana nimellä Miami Latin Boys. Kahta vuotta myöhemmin yhtyeen nimeksi vaihtui Miami Sound Machine. Vuoteen 1989 mennessä yhtye oli julkaissut 13 albumia ja sarjan hittisinglejä. Vuonna 1985 ilmestynyt albumi Primitive Love julkaistiin vielä Miami Sound Machinen nimellä, mutta kahta vuotta myöhemmin ilmestynyt Let It Loose nimellä Gloria Estefan & Miami Sound Machine. Vuosien 1988 ja 1989 välillä viimeksi mainittu albumi julkaistiin uuden kansikuvan kera nimellä Anything for You ja se sai kansainvälisen julkaisunsa Euroopassa, Etelä-Afrikassa, Australiassa ja Uudessa Seelannissa. Vuonna 1989 Estefan jatkoi uraansa sooloartistina. Vuonna 1975 Gloria Fajardo ja hänen serkkunsa Mercedes ”Merci” Fajardo tapasivat Emilio Estefan Jr:n esiintyessään kirkkokuoron harjoituksissa. Estefan oli perustanut yhtyeen Miami Latin Boys aikaisemmin samaisena vuonna ja hän kuuli Fajardosta yhteisen tuttavan kautta. The Miami Latin Boysin esiintyessä kuubalaisissa häissä Hotel Dupontissa häävieraiden joukossa olleet Fajardo ja Navarro esittivät kaksi kuubalaista standardia. He vakuuttivat esityksillään The Miami Latin Boysin siinä määrin, että saivat liittyä yhtyeeseen saman tien vakituisiksi jäseniksi. Samalla yhtyeen nimeksi vaihtui Miami Sound Machine. Fajardo opiskeli noihin aikoihin Miamin yliopistossa ja niinpä hän suostui esiintymään ainoastaan viikonloppuisin. Vuoden 1977 aikana Miami Sound Machine alkoi levyttää ja julkaista albumeita ja singlejä Miamissa sijainneelle Audiofon Recordsille. Yhtyeen lineup koostui kuudesta Kuubassa syntyneestä amerikkalaisesta. Estefan Juniorin, Fajardon ja Navarron lisäksi yhtyeen ytimeen kuuluivat rumpali Enrique ”Kiki” Garcia ja basisti Juan Marcos Avila. Miami Sound Machinen esikoisalbumi Live Again/Renacer ilmestyi vuonna 1977 kahdella eri kannella. The Audiofon, The RCA Victor ja yhtyeen oma levy-yhtiö Miami Sound Machine Records julkaisivat yhtyeeltä useita levytyksiä lisää. Vuonna 1979 yhtyeen kokoonpanon täydensivät yhdysvaltalainen ja syntyperäinen miamilainen kitaristi Wesley B. Wright sekä kuubalainen trumpetisti Fernando Garcia, joka ei ollut lainkaan sukua Kiki Carcialle. Vuoden 1979 lopussa yhtye solmi levytyssopimuksen Discos CBS Internationalin kanssa. Vuonna 1980 ilmestyi Miami Sound Machinen nimikkoalbumi. Estefanin, Garcian ja Wrightin käsialaa olleet kappaleet yhdistivät traditionaalisia latinalaisia rytmejä ja yhdysvaltalaista R&B-groovea muodostaen standardin yhtyeen edustamalla tyylille seuraavaksi kahdeksi vuosikymmeneksi. Vuoden 1980 aikana Miami Sound Machinen kokoonpanon täydensi trumpetisteista Fernando Garcia ja Victor "Papito" Lopez ja pasunistista Louis Perez muodostunut puhallinsektio. Se toi Miami Sound Machinen musiikkiin uuden ulottuvuuden ja muodostui ajan myötä suorastaan tavaramerkiksi. Vuonna 1981 kyseinen Miami Sound Machinen lineup levytti San Juanissa, Puerto Ricossa albumin Otra Vez, jolla kuultiin yhtyeen albumeista viimeisenä kahden naissolistin, eli Glorian ja hänen serkkunsa Mercin vokalisointia sekä harmoniassa että unisonossa. Alkuvuodesta 1982 Miami Sound Machinen kokoonpanon täydensivät toinen kosketinsoittaja Roger Fisher ja huuliharpisti Gustavo Lezkano. Merci ja Raul jättivät yhtyeen loppuvuodesta 1982 juuri ennen kuin se alkoi työstää CBS Internatiolille kolmatta albumiaan Rio. Gloria oli nyt yhtyeen ainoa vokalisti. Betty Cortesista tuli yhtyeen toinen kosketinsoittaja. Hän lauloi levyillä myös taustoja, mutta livekeikkojen taustavokalistiksi valikoitui Elena Stracuzzi. Vuonna 1983 Leo Villarista tuli yhtyeen toinen trumpetisti. Fernando Garcia oli jättänyt yhtyeen edellisenä vuonna. Vaikka Miami Sound Machine oli tässä vaiheessa kokoonpanoltaan laaja, se painottui perustajajäseniinsä. 1980-luvun alkuun mennessä Miami Sound Machinestä oli muodostunut eräs Latinalaisen Amerikan keskeisimmistä yhtyeistä ja se oli voimakkaasti esillä radiossa ja muussa mediassa. Alkuvuodesta 1984 yhtyeen kappaletta Dr. Beat alettiin soittaa voimakkaasti Amsterdamissa. Musiikillisesti kappaleessa keskeisiksi muodostuivat funkahtava kitara ja congarummut. Dr. Beat nousi top teniin Britanniassa ja suuressa osassa Keski-Eurooppaa. Loppuvuodesta 1984 Epic/Columbian julkaisemana ilmestyi Miami Sound Machinen albumi Eyes of Innocence, jonka hitteihin Dr. Beatin lisäksi lukeutui balladi I Need Your Love. Vuonna 1985 ilmestyneellä Miami Sound Machinen seuraavalla albumilla Primitive Love kitaristi Wesley B. Wright oli ainoa toden teolla levytykseen osallistunut rytmiryhmän jäsen. Vuoden 1985 aikana sessioperkussionisti Rafael Padillasta tuli yhtyeen pysyvä jäsen. Chicagolainen Jim ”Sport” Trompeter siirtyi yhtyeen toiseksi kosketinsoittajaksi. Albumin työstämiseen osallistunut venezuelalainen jazzsaksofonisti Ed Calle liittyi yhtyeen puhallinsektioon. Primitive Lovelta poimittiin kolme Billboardin Hot 100 -listalla top teniin kohonnutta singleä. Garcian kirjoittama Conga saavutti kymmenennen sijan, Bad Boy sijoittui kahta sijaa korkeammalle ja Estefanin käsialaa ollut Words Get in the Way nousi Billboardin Hot 100-listalla viidenneksi ja Adult Contemporary -listan kärkeen. Miami Sound Machine kykeni työstämään menestyksekkäästi sekä popballadeita että tanssikappaleita. Loppuvuodesta 1985 Dana Teboe otti Louis Perezin paikan yhtyeen trumpetistina. Alkuvuodesta 1986 Victor Lopezin paikan otti Randy Barlow ja samaisen vuoden lopussa Teddy Muletista tuli yhtyeen virallinen trumpetisti. Vuosiin 1985 ja 1986 ajoittui massiivinen maailmankiertue. Sen jälkeen Miami Sound Machinen lineupista poistuivat kitaristi Wesley B. Wright, perustajajäseniin lukeutunut basisti Juan Marcos Avila ja kosketinsoittaja Roger Fisher. Emilio siirtyi tuottajan tehtäviin ja lopetti samalla live-esiintymisensä. Alkuvuodesta 1987 Miami Sound Machine palasi studioon ja yhtyeen kokoonpanon täydensivät basisti Jorgé "George" Casas, kosketinsoittaja Clay Ostwald ja kitaristi John DeFaria. Yhtyeen nimeksi vaihtui Gloria Estefan and Miami Sound Machine. Loppuvuodesta 1987 ilmestynyt albumi Let It Loose myi pelkästään Yhdysvalloissa kolme miljoonaa kappaletta. Pitkäsoitolta poimituista singleistä Anything for You nousi Billboardin Hot 100-listan kärkeen, 1-2-3 saavutti kolmannen sijan, Rhythm is Gonna Get You nousi viidenneksi ja Can’t Stay Away from You kuudenneksi. Kappaleista viimeksi mainittu, Anything for You ja 1-2-3 nousivat lisäksi Adult Contemporary -listan kärkeen. Albumin tiimoilta tehdyllä maailmankiertueella yhtye vieraili uransa aikana ensi kertaa Euroopassa ja Etelä-Afrikassa. Yhdysvalloissa seurasi vielä aikaisempaa intensiivisempi kiertue, joka huipentui yhtyeen kotikaupungissa Miamissa soitettuun konserttiin. Se taltioitiin ja julkaistiin myöhemmin VHS:nä. Vuoteen 1988 mennessä perustajajäsen Kiki Carcia oli jättänyt yhtyeen. Estefan oli tässä vaiheessa ainoa pysyvä yhtyeen jäsen ja niinpä Miami Sound Machinen nimeä käytettiin täst edes ainoastaan live-esiintymisten ja konserttien yhteydessä. Vuonna 1988 albumi Let It Loose julkaistiin ulkomailla nimellä Anything for You. Britanniassa se nousi listakärkeen ja myi yli miljoona kappaletta. Alankomaissa albumista muodostui julkaisuvuotensa suosituin; se pysytteli listakärjessä 16 viikon ajan. Anything for You -albumin myötä Estefanista tuli supertähti myös Australiassa ja Kanadassa. Vuoden 1988 loppuun mennessä Miami Sound Machineen ei kuulunut ainuttakaan originaalijäsentä Estefania lukuun ottamatta. Rytmiryhmä oli vaihtunut ja puhallinsektiota laajennettu. Jorge Casas, Clay Ostwald ja Teddy Mullet olivat kuitenkin esiintyneet Estefanin kanssa vuodesta 1986 saakka. Rytmisektio on säilynyt samana vuodesta 1992 lähtien rumpali Olgin Burgosilla ja perkussionisti Edwin Bonillalla vahvistettuna. New Yorkin näyttämösovituksessa Broadway showsta On Your Feet! Miami Sound Machinen jäsenistä mukana olivat Jorge Casas, Clay Ostwald, Teddy Mulet, Olbin Burgos, Edwin Bonilla, Tom Timko ja David Fernandez. Vuonna 2002 Emilio Estefanin tuottamana ilmestyi Miami Sound Machinen nimikkoalbumi. Sen työsti kuitenkin täysin eri lineup, jonka muodostivat Lorena Pinot, Sohanny Gross ja Carla Ramirez. Sillä ei ollut mitään yhteyttä varhaisempaan Miami Sound Machineen ja albumi saavutti jonkinasteista menestystä ainoastaan joissakin Euroopan maissa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti