Missing Persons on yhdysvaltalainen, vuonna 1980 Los Angelesissa perustettu rockyhtye. Sen originaalikokoonpanon muodostivat kitaristi Warren Cuccurullo, solisti Dale Bozzio ja rumpali Terry Bozzio. Myöhemmin lineupin täydensivät basisti Patrick O' Hearn ja kosketinsoittaja Chuck Wild. 1980-luvun alkuvuosina yhtye oli varsin suosittu MTV:llä. Dale ja Terry Bozzio tapasivat työskennellessään Frank Zappan kanssa ja vuonna 1979 heistä tuli aviopari. Cuccurullo ryhtyi musiikilliseen yhteistyöhön kaksikon kanssa työskenneltyään Zappan kanssa hänen vuoden 1979 tuotantoa edustavalla albumillaan Joe's Garage. O' Hearn oli kuulunut Zappan kiertuebändiin ja myös Wild oli soittanut useissa yhtyeissä ennen liittymistään Missing Personsin. Bozzioista ja Cuccurullosta muodostunut yhtyeen triokokoonpano työsti studiomuusikoiden kanssa Missing Personsin nimikkoep:n Frank Zappan uusissa Utility Muffin Research Kitchen -studioissa. Yhtye konsertoi, promosi ep:tään ja esiintyi vuonna 1981 valmistuneessa elokuvassa Lunch Wagon. Missing Personsista muodostui jo tässä vaiheessa varsin suosittu yhtye Los Angelesin keikkaskenessä. 7000 kappaletta myyneen ep:n kappaleista Mental Hopscotch nousi kärkeen paikallisella radioasemalla KROQ-FM:llä. Vuonna 1982 Missing Persons solmi levytyssopimuksen Capitol Recordsin kanssa. Ensiksi julkaistiin uudelleen yhtyeen esikoisep sillä erotuksella, että kappale Words korvasi alun perin mukana olleen The Doors-coverin Hello, I Love You. Capitol Recordsin julkaisemana Missing Personsin ep:tä meni kaupaksi 250 000 kappaletta. Wildin ja O' Hearnin täydennettyä pysyvästi yhtyeen lineupin Missing Persons julkaisi ensimmäisen täyspitkän albuminsa Spring Session M, jonka nimi oli anagrammi yhtyeen nimestä. Kultaa saavuttanut albumi sisälsi mm. myös ep:ltä löytyvät biisit Words ja Destination Unknown. Niiden lisäksi singleformaatissa albumilta julkaistiin kappaleet Walking in L.A. ja Windows, mutta singlekappaleiden osalta paras listasijoitus oli hieman vaatimattomampi, eli 42. Los Angelesissa, New Yorkissa ja San Franciscossa Missing Personsista muodostui varsin suosittu. Vuonna 1983 yhtye esiintyi David Bowien, The Pretendersin, U2:n ja Stevie Nicksin kanssa kolmipäiväisellä, Etelä-Kaliforniassa järjestetyllä US Festivaalilla. Vuonna 1984 ilmestynyt yhtyeen toinen ja melko kokeellinen albumi Rhyme & Reason jäi melko vähäiselle huomiolle sekä kriitikoiden että ostavan yleisön taholta. Wild jätti yhtyeen mainitun albumin jälkeen eikä hänen tilalleen otettu ketään. Kesäkuussa 1986 ilmestynyt Missing Personsin kolmas albumi Color in Your Life oli työstetty yhteistyössä Chiciä ja Power Stationia tuottaneen Bernard Edwardsin kanssa ja I Can't Think About Dancin':istä muodostui jonkinasteinen hitti. Bozzioiden välillä ilmeni kuitenkin eripuraa, joka johti Missing Personsin toiminnan väliaikaiseen loppumiseen. Loppuvuodesta 2000 Cuccurullo ja Dale Bozzio alkoivat keskustella Missing Personsin mahdollisesta reunionista. Toukokuussa 2001 Cuccurullon pesti Duran Duranissa oli tullut päätökseen ja Missing Personsin originaali triokokoonpano kokosi rivinsä. Jazzpianisti Ron Poster ja sekä Cuccurullon basistina että Duran Duranin kiertuebasistina vuosien 1997 ja 2001 välillä vaikuttanut Wess Wehmiller täydensivät yhtyeen lineupin. Lyhytaikainen virallinen reunion koostui promootiosta sekä kolmesta heinäkuussa 2001 soitetusta konsertista. Samoihin aikoihin nauhoitettiin uudet studioraidat Dark and Dangerous Guy ja Throw Money sekä liveversiot kappaleista Face to Face ja Give, jotka kaikki ovat mukana vuonna 2002 ilmestyneellä albumilla Lost Tracks. Vuosien 2002 ja 2003 vaihteessa mukaan tulivat jälleen Poster ja Wehmiller ja lisäksi Duran Duranin kiertuerumpalina vuosina 1999-2001 vaikuttanut Joe Travers. Kyseinen lineup esiintyi uutisohjelmassa Access Hollywood ja soitti kolme konserttia helmikuussa 2003, mutta lopetti toimintansa niiden jälkeen. Vuonna 2009 toiminansa aloitti Dale Bozziosta, Cuccurullosta, Traversista, kosketinsoittaja Scheila Conzalezista ja basisti Doug Lunnista koostunut Missing Personsin lineup. 11. toukokuuta 2011 ilmoitettiin Dale Bozzion ja Cuccurullon kasaavan Missing Personsin uudelleen yhtyeen esikoisalbumin Spring Session M 30-vuotisjuhlallisuuksien tiimoilta. Kaksikon lisäksi lineupissa olivat tällä kertaa mukana The Knackista tuttu basisti Prescott Niles, kitaristi Patrick Bolen, kosketinsoittaja Fred Bensi ja rumpali Andy Sanesi. Cuccurullo jätti yhtyeen jälleen vuonna 2011 soitettujen konserttien jälkeen, mutta Missing Persons ei ole virallisesti lopettanut toimintaansa. Neljäs maaliskuuta 2014 ilmestyi uusi albumi Missing in Action nimellä Missing Persons featuring Dale Bozzio. Lisäksi mukana oli lähes kaikesta kappalemateriaalista ja albumin tuotannosta vastannut multi-instrumentalisti Billy Sherwood. Bozzio vaikutti albumilla solistin tehtäviensä lisäksi säveltäjänä kahdessa biisissä. Maaliskuussa 2020 seurasi nimellä Missing Persons featuring Dale Bozzio jälleen uusi albumi Dreaming. Toisena jäsenenä yhtyeessä vaikutti tällä kertaa lähes kaikki instrumentit soittanut ja tuotannosta vastannut Adam Hamilton. Albumi koostuu ensisijaisesti coverbiiseistä esimerkiksi The Mamas and the Papasin ja The Carsin ohjelmistosta. Bozzio ja Hamilton kirjoittivat albumille lisäksi kolme tuoretta biisiä. Kymmenes marraskuuta 2023 ilmestynyt albumi Hollywood Lie oli Missing Personsin ensimmäinen täysin uudesta tuotannosta koostuva pitkäsoitto 37 vuoteen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti