Kuluneena kesänä Kuusamon hardrockylpeys Zero Nine aktivoitui muutaman varsin onnistuneen keikan osalta ja solisti Kepa Salmirinteellä oli aikaa kommentoida muutamia retrospektiivisiä teemoja ja kappaleita yhtyeensä uran varrelta.
Levyraati: "Tämä alkaa jo olemaan sen verran vanhaa tavaraa, että muistikuvat tunnelmista ovat kohtalaisen hataria. Meillä ei anopin luona ollut edes mahdollisuutta katsoa ohjelmaa, kun olisi pitänyt olla joku lisävimpain jotta kanava olisi näkynyt. Jotkut meistä olivat katsomassa ohjelmaa jonkun kaverin luona ja sitten soittelivat ohjelman päätyttyä että voitto tuli. Näin jälkikäteenhän voi sitten todeta, että kyllähän se voitto meidän uran käyntiin potkaisi. Siihen julkisuusmäärään olisi saanut jonkun keikan polkasta. En ole muuten tähän päivään asti kyseistä jaksoa nähnyt."
Blank Verse: "Elmo oli tavannut Gillanin jossain tapahtumassa keväällä -82 ja antanut hänelle meidän juuri ilmestyneen ensimmäisen levyn. Juhannuksena olimme sitten samalla festivaalilla keikalla, eri päivinä tosin, ja kun Gillan oli sattumalta myös meidän keikkapäivänä paikalla, hän sitten spiikkasi meidät lavalle. Sekin tuntui jo kovalta jutulta mutta aika pian fstivaalin jälkeen tuli sitten levy-yhtiöstä puhelu ja meille ilmoitettiin, että Gillan voisi tuottaa seuraavan levymme. Siihen jäi juuri ylioppilaaksi kirjoittaneen Salmirinteen jatko-opiskelut ja edessä oli Lontoon reissu ja ammatinvalintaa ei ole sen koommin tarvinnut miettiä.Tietysti aivan mahtava kokemus ja kuten olen aikaisemminkin sanonut, juttu Gillanin roolista on sitten lähtenyt elämään omaa elämäänsä. Siitä ei nyt sen enempää. Jo pelkästään se, että joku siinä mainitsi että lauluosuudet äänitettiin samoilla jalansijoilla missä R.J.Dio oli omiaankin äänittänyt, tuntui mahtavalta."
Monsters of Rock:" Haarasen Tumppi ( managerimme ) soitteli joskus siinä kevään kynnyksellä että tämmöseen keikkaan olisi mahdollisuus ja sitä sitten siinä muutama viikko jännitettiin. Lopulta joku arpa kääntyi meille otolliseksi ja keikka varmistui. Alkuun hirvitti, sitten innostuttiin. Paetakkaan ei voinut, joten laivailtiin sitten Tukholmaan ja heitettiin keikka. Paikalla oli paljon suomalaisia ja kyllähän se hienolta tuntui, kun Suomen liput liehuivat ja stadion oli täynnä vaikka ensimmäisenä soitettiinkin. Koko proggis ja yleisön vastaanotto ehkä pääsivät vähän yllättämäänkin, muut esiintyjäthän olivat tietysti tunnettavuudessan hieman eri kaliberia kuin me. No, siitä sitten palattiin kuitenkin aika pian maan pinnalle ja Punkaharjun tanssipaikka kutsui vähän perinteisempään meininkiin."
Marquee: "Pyöriteltiin siinä levy-ja management/agency-kuvioita ja Tumpille tuli pyyntö, että bändi pitäisi saada Lontooseen näytille. Tumppi hoiteli sitten mm. AC/DC:n managementtinä toimineen Smallwood&Taylor-yhtiön kanssa jutun niin, että näyttökeikka olisi Marquee-klubilla. Jengiä ei ollut kovinkaan paljoa, mutta ne jotka olivat paikalla, diggasivat kyllä. Keikan jälkeen alkoivat sitten spekulaatiot Lontooseen muuttamisesta, mutta kuten historia kertoo, tähän emme tarttuneet, koska hommat pyörivät Suomessa silloin niin hyvin, että ei juuri huvittanut lähteä aloittelemaan uraa ihan alusta Brittiklubeille. Virhe vai ei, sitä voi miettiä, mutta kyllä meillä sellainen henki on aina ollut, että ihan hyvä päätös oli jäädä kotimaahan."
Hard Rock Tour: "Samoihin aikoihin tuon Lontoon keikan kanssa meidän ja Peer Güntin ohjelmatoimistot saivat idean kimppakiertueesta. Backsliders oli myös samalla ohjelmatoimistolla kuin me ja he päätyivät sitten kiertueelle kolmanneksi bändiksi. Kiertue oli hillitön menestys ja meille bändeille (uskallan sanoa muidenkin puolesta) jäätävän hieno kokemus molempina vuosina. Eipä juuri parempaa voisi toivoa. Matkustettiin sekaisin kuka missäkin bussissa ja vietettiin poikien keskeistä”laatuaikaa” viimeisen päälle. Kiertue oli järjestelyiltään huippuluokkaa ja vaikka Suomea kierrettiinkin, oltiin liikenteessä ”maailman meiningillä”.
Tuossa ihan vasta kävi ilmi sellainen vähän ikäväkin juttu kiertueeseen liittyen, että Tarotin jäbille( tai ainakin Sakarille) oli jostain syystä jäänyt noilta ajoilta sellainen mielekuva, että minä tai me olisimme jotenkin torpanneet heidän pääsynsä kiertueelle. Tässä kun on nyt mahdollisuus, niin mainittakoon, että meiltä ei kyllä koskaan edes kysytty tuollaisesta mahdollisuudesta. Asia on muuten käyty nyt läpi myös Sakarin kanssa ja ”no hard feelings” kumminkaan päin."
Ac/Dc: "Freakshow albumin aikoihin Tumpille oli selvinnyt, että Ac/Dc hakee lämppäriä Skandinavian kiertueelle ja Tumppihan tietysti tarjosi meitä yhdeksi vaihtoehdoksi. Tumpin hyvien suhteiden ja kiertuetta järjestäneelle yhtiölle jo aikaisemmin tehtyjen lämppärikeikkojen ansiosta meillä tärppäsi. Oltiin Jyväskylässä keikalla jollakin klubilla, kun Tumppi soitti ja kertoi, että nyt ois tämmöstä edessä. Tuntui kyllä aika uskomattomalta. Keikkakaupungit olivat alunperin Oslo, Tukholma, Göteborg, Helsinki ja Kööpenhamina, mutta kesken kiertueen meitä pyydettiin vielä yhdelle lisäkeikalle Kiel:iin.
Lisäjännitystä keikkoihin loi jonkun kiertuehenkilökunnan esittämä kommentti, että Jenkki-kiertueella lämppäri oli buuattu joka keikalla ennen aikojaan pois lavalta. Pohjoisen väki oli sitten paljon fiksumpaa ( tai lämppäri parempi), kun keikat menivät sitten todella hyvin. Etenkin Kööpenhaminan keikka oli aivan timanttinen, Helsingin taas vaisuin. Kielin keikalla tosin tuli ensimmäisen kahden biisin aikana kaljatuoppeja lavalla kymmenittäin, mutta kun ei periksi annettu ja paukutettiin vain menemään, niin 3-4:n biisin aikana alkoivat jo nyrkit nousta kohti kattoa hyväksynnän merkiksi."
In the Drizzlin Rain: "Maran kädestä lähtenyt biisi joka palasi tämän kesän keikkasettiin pitkän tauon jälkeen. Eka albumin helmiä ainakin minulle."
Run to the lights: "Me asuttiin Tukholmassa levyä tehdessämme studion vierastiloissa ja sävellettiin tämä biisi jonakin iltana session aikana ja äänitettiin sitten heti seuraavana päivänä. Joskus näinkin,normaalisti biisit on kyllä levyttämään mennessä jo treenattuna ( ja loppuun asti mietittynä)."
Never Stop Running:" Biisin syntyhistoriaa en juuri muista, mutta muistan, että tekstin tein keittiönpöydän äärellä huonosti koulutetun terrierimme sekoillessa jaloissa. Jostain syystä tämä on jäänyt mieleen. Headlinen jälkeen haimme uutta suuntaa tekemisellemme ja päätimme mennä TT Oksalan kanssa studioon ihan omalla kustannuksella. Biisi aukaisi sitten meille ovet Virgin-levy-yhtiöön ja varsinainen ”suurempi” suosio sai tuulta purjeisiin. Kun menestys on joskus ihan tuuristakin kiinni niin jo ennen tämän biibin sinkkuna ilmestymistä alkoi olla aistittavissa, että nyt muuten lähtee. Ja niin lähti."
Bangin` on drums: "En nyt tarkasti muista, kenenkä ideasta BOD lähti, mutta biisi sävellettiin kimpassa jonkin keikkapaikan takahuoneessa keikkaa odotellessa. Aika harvoin käy niin, että jo biisin syntyessä tietää, että nyt tuli kova biisi. Tässä tapauksessa ei ollut mitään epäilystä. Kaartamon Esa värkkäs sitten nerokkaan yksinkertaiset rock-tekstit ollessamme jo studiossa."
Angel: "Angel syntyi niin, että mä värkkäilin joutoaikana mainos-studiossamme slovaria, joka ei kuitenkaan sitten koskaan valmistunut ja koko biisi unohtui pitkäksi aikaa. Elmo oli, samoin joutoajalla, kuunnellut että mitä minä olen äänitellyt ja sovitti sitten biisiä uusiksi ja sävelsi soolon jälkeisen kohdan vielä lisäksi. Biisi esiteltiin bändille ja kun kaikki olivat lisänneet siihen panoksensa, alkoi tuntua siltä, että tässähän alkaa olla hitin makua. Biisi sai hyvin radiosoittoa ja oli pitkään keikkasetimme tukipilareita. Freakshow - levy oli muutenkin ( vähän yllättäenkin) meidän eniten radiosoittoja saanut levy. Angelin lisäksi My World Shaking ja Tango del Dolor olivat kaksi muuta radiossa tiheään soinutta biisiä.
Lopuksi vielä huomio! Tekstit perustuu muistikuviin hyvin pitkältä ajalta ja voi sisältää puutaheinää, väärää tietoa ja muutakin humpuukia."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti