Lauantain pitkä:Yhdysvaltalainen jättihitin työstänyt funkrockyhtye

Wild Cherry oli yhdysvaltalainen funkrockyhtye, joka muistetaan ensisijaisesti hittisinglestään Play That Funky Music. Solisti/kitaristi Rob Parissi varttui Mingo Junctionissa, Ohiossa. Hän valmistui koulusta vuonna 1968 ja perusti Wild Cherryn vuonna 1970 Steubenvillessa, Ohiossa. Yhtyeen nimi oli napattu yskänpastillilaatikosta. Wild Cherry soitti Ohio Valleyn alueella, länsi-Virginian raja-alueella ja Pittsburghissa, Pennsylvaniassa. Yhtyeen originaaliin kokoonpanoon kuuluivat rumpali/solisti Ben Difabbio, kitaristi/solisti Louie Osso, basisti/solisti Larry Brown ja kosketinsoittaja/solisti Larry Mader. Ajan myötä yhtyeessä tapahtui miehistönvaihdoksia. Osson, Brownin ja Maderin lähdettyä heidän paikkansa ottivat Parissin serkku, kitaristi/solisti Coogie Stoddart ja basisti Joe Buchmelter. Viimeksi mainitun paikan otti pian Bucky Lusk. 70-luvun alussa yhtye julkaisi oman yhtiönsä kautta useita levyjä, joihin lukeutuivat vuonna 1971 ilmestyneet You Can Be High (But Lay Low) ja Something Special on Your Mind. Tuossa vaiheessa yhtye esitti melko puhdasta rockmusiikkia. Levytyssopimus syntyi lopulta Brown Bag Recordsin kanssa. Mainitun yhtiön omistajana oli ennen muuta Grand Funk Railroadin kanssa tekemästään yhteistyöstä tutuksi tullut Terry Knight. Brown Bag oli Wild Cherryn useiden demojen ja singlejen tuottajana. Niiden jakelusta vastasi United Artists ja kyseisiin levytyksiin lukeutuivat esimerkiksi vuonna 1973 ilmestyneet Get Down ja Show Me Your Badge. Yhtye lopetti toimintansa ja Parissi jätti väliaikaisesti musiikkibisneksen. Hän kokosi Wild Cherryn uudelleen 70-luvun puolivälissä. Yhtyeen uuteen kokoonpanoon kuuluivat Parissin itsensä lisäksi kitaristi/solisti Bryan Basset, bassosta, syntetisaattorista ja vokalisoinnista vastannut Allen Wentz ja rumpali Ronald Beintle. Kun uusi lineup alkoi saavuttaa suosiota Pittsburghin alueella, discomusiikista oli tullut suosittua ja yhtyettä pyydettiin toistuvasti esittämään tanssimusiikkia. Beitle kuuli keikalla diggarin huudon "aikovatko valkoiset pojat soittaa funkia?" Parissi viehättyi kyseiseen sanontaan ja kirjoitti sen innoittamana kappaleen. Kun yhtye oli levyttänyt Play That Funky Musicin, studioinsinööri Ken Hamann toi yhtyeen Epic/CBS:n jakeleman Sweet City Recordsin tietoisuuteen. Mainittu yhtiö kiinnitti Wild Cherryn. Parissi oli päättänyt julkaista Play That Funky Musicin The Commodores-cover I Feel Sanctified b-puolella, mutta levy-yhtiö kehotti julkaisemaan sen singlen paraatipuolena. Kun Play That Funky Music julkaistiin vuonna 1976, kappaleesta tuli valtaisa hitti. Se nousi sekä Billboardin R&B-listan että poplistan kärkeen ja Wild Cherry vastaanotti Amerikan musiikkipalkinnon vuoden R&B-singlestä. Billboard myös nimesi Wild Cherryn vuoden popyhtyeeksi. Sekä single että Wild Cherryn nimeä kantanut esikoisalbumi myivät platinaa. Play That Funky Music oli kuitenkin albumin ainoa hitti, eivätkä Wild Cherryn myöhäisemmät albumit yltäneet vastaavanlaiseen menestykseen. Niihin lukeutuivat vuoden 1977 Electrified Funk, vuonna 1978 ilmestynyt I Love My Music sekä vuoden 1979 Only the Wild Survive. Coogie Stoddart palasi yhtyeeseen Electrified Funkin tiimoilta tehdylle kiertueelle. Hän osallistui I Love My Musicin levytykseen ja albumia promonneelle kiertueelle, mutta jätti yhtyeen ennen Only the Wild Surviven levyttämistä. Marc Avsec perusti 80-luvun alussa yhtyeen Donnie Iris and the Cruisers, joka saavutti hitin kappaleella Ah! Leah! Niin ikään Cruisersin jäseniin kuuluneen Kevin Valentinen kanssa Avsec muodosti 80-luvun puolivälissä kaksi albumia levyttäneen  projektin Cellarful Noise. Avsecin sävellyksiin lukeutuneesta She Don't Know Mestä tuli Bon Jovin esikoisalbumin toinen singlebiisi. Allen Wentz muutti New Yorkiin ja on työskennellyt studiomuusikkona esimerkiksi Luther Vandrosin, Roberta Flackin ja Cyndi Lauperin kanssa. Bryan Bassettista tuli tuottaja ja insinööri Floridan Sandfordissa sijaitsevaan King Snake -studioon. Hän on soittanut Foghatin ja Molly Hatchetin kanssa. Parissi muutti Miamiin, Floridaan vuonna 1979 ja muodosti kiertueyhtyeen Bobby Caldwellin kanssa. Seuraavana vuonna Parissi muutti New Yorkiin ja teki nauhoituksia Billy Squierin yhtyeen kanssa. Samaan aikaan hän tuotti Gary US Bondsin ja Bruce Springsteenin kanssa edellisen albumin Dedication. Siltä poimittu single This Little Girl myi yli puoli miljoonaa kappaletta ja Parissi ansaitsi kultalevyn. 2010 -luvulla hän on asunut Floridasssa työstäen adult contemporary ja jazz-tyylistä musiikkia. Sitä edustaa accapellaa edustava Parissin sooloalbumi The Real Deal.