Tiistain tukeva:Innovatiivinen yhdysvaltalaiskitaristi

11. maaliskuuta 1945 Detroitissa, Michiganissa syntynyt Harvey Mandel on amerikkalaiskitaristi, joka on tullut tunnetuksi innovatiivisesta soittotyylistään. Parikymppisestä ammattilaisena soittanut Mandel on musisoinut Charles Musselwhiten, Canned Heatin, Rolling Stonesin ja John Mayallin kanssa ennen soolouraansa. Hän varttui Chicagon Illinoisin Morton Groven alakaupungissa. Mandelin ensimmäinen levytys oli vuonna 1966 Charles Musselwhiten kanssa työstetty Stand Back! Here Comes Charles Musselwhite's Southside Band. Legends of Rock Guitarissa vuonna 1997 kyseistä albumia kuvattiin legendaariseksi, sillä se yhdisti innovatiivisesti rockia ja bluesia.  Mandelin soittotyylille oli tunnusomaista fuzzin ja feedbackin hyödyntäminen. Mandelin muutettua San Francisco Bayn alueelle hän esiintyi usein The Matrixissa, missä Jerry Garcian ja Elvin Bishopin kaltaisten muusikoiden oli tapana jammailla. Mandel tapasi uraa uurtaneen sanfranciscolaisen tiskijukan ja tuottajan Abe "Voco" Keshin, joka kiinnitti hänet Philips Recordsille ja tuotti Mandelin vuonna 1968 ilmestyneen esikoissooloalbumin Cristo Redentor. Mandel levytti Barry Goldbergin ja Graham Bondin kanssa. Hän työsti Philipsille vielä kaksi sooloalbumia; vuonna 1969 ilmestyneen pitkäsoiton Righteous sekä seuraavana vuonna julkaistun albumin Games Guitars Play. Itsenäiselle levymerkille Janus Mandel levytti 70-luvun alkupuolella vielä neljä sooloalbumia, joista merkittävin lienee Baby Batter. Kun Henry Vestine jätti Canned Heatin, Mandel oli yhtyeen pukuhuoneeessa Fillmore Westissä. Mike Bloomfield soitti yhtyeen kanssa ensimmäisen ja Mandel toisen setin. Mandelin kolmas keikka Canned Heatin riveissä oli Woodstockin mammuttifestivaaleilla elokuussa 1969. Näihin aikoihin Mandel osallistui myös yhtyetovereidensa rumpali Feto De La Parran ja basisti Larry Tayorin tavoin Music from Free Creek -supersessioon. Mandelin pesti Canned Heatin riveissä kesti reilun vuoden. Hän oli mukana kolmella yhtyeen albumilla. Future Blues -pitkäsoitolta poimitusta versiosta Wilbert Harrisonin kappaleesta Let's Work Together muodostui kansainvälinen hitti. Mandel on myös mukana albumilla Live in Europe, joka ehdittiin työstää ennen Alan Wilsonin edesmenoa. Canned Heat -basisti Larry Taylorin kanssa Mandel liittyi parin seuraavan vuoden ajaksi John Mayallin Bluesbreakers-yhtyeeseen. Kaksikon musisointia kuultiin albumeilla USA Union ja Back to the Roots. Vuonna 1972 Mandel perusti yhtyeen Pure Food and Drug Act Don "Sugarcane" Harrisin, kitaristi Randy Resnickin, basisti Victor Conten ja rumpali Paul Lagosin kanssa. Se julkaisi albumin Choice Cuts. Mick Taylorin jätettyä Rolling Stonesin Mandelia koesoitatettiin Stonesissa ja hänen musisointiaan kuullaan vuonna 1976 ilmestyneen Stones-albumi Black and Bluen kappaleilla Hot Stuff ja Memory Motel. Mandel julkaisi myös soitonopetusvideon Harvey Mandel:Blues Guitar & Beyond. Mandel näytteli Rob Nilssonin ohjaamassa elokuvassa Chalk. Vuonna 2009 Mandel ja Taylor lyöttäytyivät yhteen Feto De La Parran ja muun kyseisessä vaiheessa toimineen Canned Heat -kokoonpanon kanssa ja soittivat muutamilla keikoilla. Seuraavana vuonna Mandel liittyi Canned Heatiin pysyvästi. Vuonna 2006 ilmestyi Mandelin ja Michael Bolbridgen tuottama albumi Harvey Mandel and Snake Crew, jolla vierailivat esimerkiksi Elvin Bishop, Marcy Levy, Pete Sears ja Peter Albin. Vuonna 2014 Mandel vieraili Eli Cooksin albumilla Primitive Son. Vuonna 2015 Cleopatra Records julkaisi kuudesta cd:stä koostuneen retrospektiivisen katsauksen Mandelin uraan. Se sisälsi viisi hänen ensimmäistä sooloalbumiaan sekä Matrix-clubilla 24. joulukuuta 1968 nauhoitetun livekeikan, johon ottivat osaa myös Jerry Garcia ja Elvin Bishop. Vuonna 2016 Mandel ystävineen nauhoitti kahden päivän aikana Fantasyn studioilla Berkleyssä studiolivenä kahdeksan uutta kappaletta, joista muodostui albumi Snake Pit. Vuonna 2017 Mandelilta ilmestyi hänen kotistudiossaan nauhoitettu albumi Snake Attack, jolla hän vastasi itse kaikista kappaleista, instrumenteista ja myös miksauksesta ja masteroinnista. Kotistudionsa ansiosta hän saattoi hyödyntää sellaisia kitaroiden päällekkäisäänityksiä, jotka eivät olisi olleet mahdollisia tavallisessa studioympäristössä.