sunnuntai 25. maaliskuuta 2018

Maanantain mainio:Suomirockin klassikon takuuvarma kattaus

Kolmannen naisen kevättalven kuudesta keikasta koostuvan kiertueen yhden konsertin estradina oli Joensuun Kerubi. Yleisö oli kiitettävästi mukana ensimmäisenä soitetusta Me ollaan ne- albumin upeasta nimikappaleesta lähtien. Päivät kuluu hukkaan edusti menestysalbumin Hyvää ja kaunista hieman harvinaisempaa biisiaarteistoa ja kappale ilmestyi singlenä jo vuoden 1989 puolella reiluhkosti ennen pitkäsoittoa. Vuoden 1994 albumin Onnen oikotiellä kappaleiden osuus oli setissä miellyttävän runsas ja Oi Suomen nuoria! oli konsertin ensimmäinen poiminta kyseiseltä pitkäsoitolta. Pensseli edusti tuoreempaa laatutuotantoa ja Pauli Hanhiniemen omien sanojen mukaan hän oli itse treeneissä unohtanut kyseisen kappaleen olemassaolon, vaikka se oli kuulunut Kolmannen naisen edellisen  pidemmän kiertueen vakio-ohjelmistoon. Äiti pojasta pappia toivoi ja Tästä asti aikaa -klassikoiden välissä kuultiin vähemmän soitetttu mainio poiminta Ote talonkirjasta vuoden 1991 albumilta Elämän tarkoitus. Kilpi lukeutuu vuoden 2009 paluulevyn Sydänääniä parhaimmistoon ja sitä seurasivat Onnen oikotiellä-pitkäsoiton ydintuotantoa edustavat Pyörteeseen ja todella upea ja vakavahenkinen balladi Sekunnit ja tunnit. Hyvää ja kaunista-osastoa tarjoiltiin seuraavaksi pitkällä huuliharppusoololla ryyditetyllä, yhtyeen vanhasta kunnon rhythm and blues-taustasta muistuttavalla klassikolla Maailma on tyly sekä lauluntyngällä Valehtelisin jos väittäisin. Hän on yhä hän edustaa tuoreemman tuotannon sofistikoituneempaa parhautta ja Bo Diddley-kompilla kulkeva Kartat mua sekä Paulin haitarismilla instrumentaatiotaan rikastava Lautalla vastaavaa iäkkäämpää hittiosastoa. Onnen oikotiellä-levyltä tarjoiltiin vielä rankka Ooh, Sammy ja varsinaisen setin päätteeksi Hyvää ja kaunista-levyn nimikappale. Encoreina soitettiin 80-luvun lopun pikkuhitti Sylistäsi heräsin ja Elämän tarkoituksen itseoikeutettu nimiraita. Kokoonpanossaan kolme kovaa keppimiestä (Sakari Pesola ja Timot Kivikangas ja Löyvä) ja takuuvarman rytmiryhmän (Pasi Kallioniemi:rummut ja Raimo Valkama:basso) sisältävä Kolmas nainen soittaa yhteen edelleen ihailtavan tiukasti  ja  Pauli Hanhiniemi on eräs maamme parhaista solisteista ja tekstittäjistä. Nostalgia-arvolla on toki osansa, mutta kyseessä oli varsin vakuuttava keikka, jota kannatti ilman muuta lähteä tsekkaamaan.

Kolmas nainen Kerubissa Lunta Ilosaaressa- festivaalilla 24. 3. 2018.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti