Maanantain mainio:Freen erinomainen nimikkoalbumi

Free:Free

Lokakuussa 1969 julkaistu Freen nimeä kantava pitkäsoitto on brittiläisen blues- ja hardrockin keskeisimpiin edustajiin lukeutuvan yhtyeen järjestyksessän toinen albumi ja ensimmäinen, jolla solisti Paul Rodgersin ja basisti/kosketinsoittaja Andy Fraserin musiikillinen yhteistyö puhkesi toden teolla kukkaan. Debyyttipitkäsoittonsa Tons of Sobsin jälkeen Free oli konsertoinut ahkerasti ja yhtyeen kakkosalbumi toi tullessaan useita keskeisiä musiikillisia muutoksia. Musiikillisesti kyseessä oli esikoispitkäsoittoa monipuolisempi kokonaisuus ja myös Rodgers oli kehittynyt solistina. Tons of Sobsin tuottajana oli ollut Guy Stevens, mutta Freen nimikkoalbumin tuottamisesta vastasi Island Recordsin johtohahmo Chris Blackwell. Andy Fraserin basso on pitkäsoitolla keskeisessä roolissa. Se toimii rytmikitaran, josta Paul Kossoffin soolokitara kehittyy, tavoin. Fraser myös opetti Kossoffille levytyksessä tiettyjä rytmikitaraosuuksia. Tietyistä levytyksessä ilmenneistä jännitteistä huolimatta Blackwell oli tasoittavana hahmona. Freen kakkosalbumi saavutti brittilistalla laadukkuudestaan huolimatta ainoastaan 22. sijan. Singleinä julkaistut Broad Daylight ja I'll Be Creepin' eivät nousseet listalle lainkaan, vaikka niistä etenkin jälkimmäinen, funkpotkua ja Kossoffin revittelevää kitaratyöskentelyä hyödyntävä raita on yksi pitkäsoiton huippuhetkistä. Rankempaa bluesrockosastoa edustavat Songs of Yesterday ja letkeämmin svengaava Double on Trouble Time lukeutuvat myös albumin parhaimmistoon. Balladiosastossaan Freen kakkosalbumilla on tarjottavanaan kaksi klassikkotasoista kappaletta; tiivistunnelmainen Free Me ja pitkäsoiton päättävä, todella kaunis Mourning Sad Morning, jonka instrumentaatiota rikastaa Traffic-yhtyeestä tutun Chris Woodin huilunsoitto. Vuonna 2011 julkaistulla cd-uudelleenjulkaisulla on tarjottavanaan jopa kymmenen bonusraitaa. Niiden huippuhetkiin lukeutuvat erityisesti BBC:llä taltioidut versiot Songs of Yesterdaysta ja Broad Daylightista, rullaava instrumentaali Sugar for Mr Morrison sekä aggressiivinen varhainen versio Double on Trouble Timesta. Three Dog Night -yhtye levytti coverit kahdesta Freen kakkosalbumin kappaleesta; I'll Be Creepinistä ja originaaliversiossaan erityisesti riffittelynsä ja sooloilunsa osalta erinomaisesti toimivasta Woman -raidasta. Monet Freen tosidiggarit nostavat yhtyeen kakkoslevyn sen parhaiden töiden joukkoon.