maanantai 30. tammikuuta 2017

Tiistain tukeva:Uriah Heepin kenties kirkkain klassikkoalbumi

Uriah Heep:Demons and Wizards

19. toukokuuta 1972 Britanniassa Bronze Recordsin ja Yhdysvalloissa Mercury Recordsin julkaisemana ilmestynyt Demons and Wizards on Uriah Heepin neljäs studioalbumi, jota on pidetty jopa yhtyeen tuotannon kaikkien aikojen laadukkaimpana työnä. Kyseessä oli myös Heepin lopullinen läpimurtolevy, jota on maailmanlaajuisesti myyty yli kolme miljoonaa kappaletta. Demons and Wizardsin kansikuva on Roger Deanin käsialaa. Sisäkansi sisältää kuvat yhtyeen jäsenistä sekä kosketinsoittajan ja yhtyeen keskeisimmän biisintekijän Ken Hensleyn käsialaa olevat kansitekstit. Liitteenä ovat pitkäsoiton kappaleiden lyriikat. Singleformaatissa Demons and Wizardsilta julkaistiin Britannian ja Yhdysvaltojen lisäksi myös monissa muissa maissa The Wizard sekä Easy Livin’. Niistä viimeksi mainittu saavutti Yhdysvalloissa 39. sijan ollen Heepin ainoa singlemenestys Atlantin toisella puolella. Suoranainen megahitti Easy Livin’:istä muodostui Alankomaissa ja Saksassa, maissa, joista oli muodostumassa Heepille keskeisiä markkina-alueita. Australiassa Easy Livin’ joutui singlenä tyytymään sijaan 75. Aikaisemmin Keef Hartley Bandissa vaikuttanut Uudesta Seelannista kotoisin ollut basisti Gary Thain liittyi Heepin kokoonpanoon kesken yhtyeen sillä erää viimeisintä Yhdysvaltain-kiertuetta. Rytmiryhmän täydensi aikaisemmin Ken Hensleyn kanssa The Goodsissa sekä yhtyeessä Toe Fat musisoinut rumpali Lee Kerslake. Legendaarinen Uriah Heepin kokoonpano oli syntynyt ja elämäkerturi K. Blowsin mukaan kaikki palaset loksahtivat oikeille paikoilleen. Heepin uudelleen löytyneen kemian tuloksena syntynyt pitkäsoitto Demons and Wizards nousi yhtyeen kotimaassa sijalle 20. ja tavoitti myös Yhdysvalloissa 23. sijan. Suomessa albumi nousi listakärkeen heti ilmestyttyään toukokuussa 1972 ja piti sijoituksena kolmen ja puolen kuukauden ajan.

Vaikka Demons and Wizards viittasi nimensä ja Roger Deanin kansitaiteen osalta keskiaikaiseen fantasiaan, mainitsi Ken Hensley pitkäsoiton kansiteksteissä albumin olevan ainoastaan kokoelma kappaleita, joiden nauhoittamisesta yhtye oli pitänyt. Hensleyn mukaan yhtye oli noihin aikoihin hyvin keskittynyt ja sitoutunut. Sen jäsenet olivat valmiita tekemään samat uhraukset saavuttaakseen haluamansa. Kyseessä oli kyseisen Uriah Heepin kokoonpanon debyyttialbumi ja runsaasti energiaa ja innostuneisuutta luoneiden yhtyeen jäsenten välillä oli eräänlaista magiikkaa. Demons and Wizardsin kohottavat Heepin huipputyöksi mainittua albumia yhtyeen diskografiassa edeltävän Look at Yourselfin tavoin niin monet kriitikot kuin yhtyeen diggarit. Jopa Heepin debyyttipitkäsoiton Very ’eavy Very ’umble teilannut Rolling Stone oli muuttanut mielipiteensä yhtyeen musiikista. Mike Saunders ylisti erityisesti Demons and Wizardsin ykköspuolta ja mainitsi Heepistä olevan kehittymässä ensimmäisen luokan moderni rockyhtye. Hittisinglejen lisäksi pitkäsoiton a-puolella on tarjottavanaan kaksi kekseliästä ja inspiroitunutta rockraitaa, eli kappaleet Traveller in Time ja Poet’s Justice, joista ensin mainitusta vastaavat kitaristi Mick Box, solisti David Byron ja Lee Kerslake ja jälkimmäisestä Box, Hensley sekä Kerslake. Täysin Hensleyn käsialaa oleva, upean melodinen Circle of Hands lukeutuu Heepin tuotannon hivenen unohdetumpiin klassikoihin ja myös Mick Box tekee kappaleessa upeaa työtä kitaroineen. Kakkospuolen ainoa hienoinen täyteraita on Boxin, Byronin ja Kerslaken yhteistyötä edustava All of My Life. Kosketinsoitinvetoinen ja tiivistunnelmainen Rainbow Demon sekä medleyn muodostavat akustisvoittoinen kaunokki Paradise sekä rivakampi The Spell ovat kaikki Hensleyn käsialaa. Niistä kahdessa viimeksi mainitussa Hensley myös jakoi leadvokaaliosuudet Byronin kanssa. Uriah Heepin tuotannon kenties kirkkaimmasta klassikkoalbumista on julkaistu kaksi lisämateriaalia sisältävää cd-versiota. Vuonna 1995 pitkäsoitosta julkaistiin kolme bonusraitaa sisältävä versio. Vuonna 2003 oli vuorossa viisi extrakappaletta sisältävä versio. Ensimmäisen remasteroidun cd- version ja Deluxe Editionin bonuskappaleissa on kaksi samaa, eli lähes Heepin ydintuotantoon lukeutuva Why sekä demoversio kappaleesta Home Again to You, mutta myös niiden tapauksissa kyseessä ovat eri versiot.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti