Lauantain pitkä:Eräs suosituimmista voimapopyhtyeistä

 

 

The Go Go’s on amerikkalainen, vuonna 1978 perustettu rockyhtye. Suosioon se nousi seuraavan vuosikymmenen alussa. The Go Go’sin vuonna 1981 ilmestynyt esikoispitkäsoitto The Beauty and the Beat on tunnustettu erääksi uuden aallon kulmakivistä. Se nousi Billboardin listakärkeen ja piti sijoituksensa kuuden peräkkäisen viikon ajan. Albumi on saavuttanut triplaplatinaa kolmen miljoonan kappaleen myynnillään. Kaiken kaikkiaan The Go Go’sin levyjä on myyty yli seitsemän miljoonaa kappaletta. Yhtyeen originaalin kokoonpanon muodostivat solisti Belinda Carlisle, kitaristi/solisti Jane Wiedlin, basisti Margot Olavarria ja rumpali Elissa Bello. Uransa alussa The Go Go’s oli osa losangelesilaista punkskeneä ja treenasi samassa harjoitustilassa The Motelsin kanssa. Carlisle oli aikaisemmin ehtinyt vaikuttaa punkyhtye The Germsissä, mutta erosi siitä ennen ensimmäistäkään keikkaa. The Go Go’s keikkaili Los Angelesin ja San Franciscon punkclubeissa. Vuoden 1978 loppupuolella kitaristi/kosketinsoittaja Charlotte Caffey täydensi yhtyeen line upin ja seuraavan vuoden kesällä rumpaliksi vaihtui Gina Shock. Samoihin aikoihin yhtyeen musiikillinen ilmaisu alkoi siirtyä lähemmäksi voimapoppia. Loppuvuodesta 1979 yhtye äänitti viiden kappaleen demon Los Angelesin Gold Star – studioilla ja seuraavana vuonna se toimi skayhtye Madnessin lämmittelijänä sekä LA:ssa että Britanniassa. Puolet vuodesta 1980 kului Englannin-kiertueella ja The Go Go’s julkaisi Stiff Recordsilla demoversion kappaleestaan We Got the Beat, josta muodostui pieni menestys. Joulukuussa 1980 Olavarria sairastui hepatiittiin ja hänen paikalleen otettiin Kathy Valentine, joka oli ehtinyt soittaa muun muassa Girlschoolissa. Olavarria työskenteli myöhemmin muun muassa Martin Atkinsin kanssa. Levytyssopimus solmittiin I.R.S. Recordsin kanssa huhtikuussa 1981.

The Go Go’sin esikoisalbumi The Beauty and the Beat oli yllätysmenestys. Vuonna 2003 Rolling Stone listasi albumin sijalle 413. 500 kaikkien aikojen parhaan levyn listallaan. Albumin singlemenestyksiä olivat Our Lips Are Sealed sekä We Got the Beatin uusi versio. The Go Go’sin kakkospitkäsoitto Vacation vastaanotti ristiriitaisemmat arvostelut, eikä myöskään myynyt edeltäjänsä veroisesti. Silti albumi saavutti kultalevyn yhtyeen kotimaassa ja sen nimikappaleesta muodostui singlehitti. Vuonna 1984 ilmestyi Martin Rushentin tuottama pitkäsoitto Talk Show, jolta poimittiin top 40:ään nousseet singlet Head Over Heels Turn to You. Yhtyeen jäsenten välit olivat jo pitkään olleet kireät ja Wiedlin erosi yhtyeestä kyseisen vuoden lokakuussa. Uudeksi basistiksi saatiin Giant Sandin Paula Jean Brown Valentinen siirtyessä kitaran varteen. Uusi line up debytoi vuoden 1985 Rock in Rio – festivaaleilla, mutta jotakin puuttui ja Carlisle ja Caffey lopettivat The Go Go’sin kyseisen vuoden toukokuussa. Legendaarisen The Go Go’sin kokoonpanon ensimmäinen reunion-keikka oli hyväntekeväisyyskonsertti Kaliforniassa. Vuonna 1994 julkaistiin tuplacd Return to the Valley of The Go Go’s, joka sisälsi myös kolme uutta kappaletta. Niistä The Whole World Lost Its' Head nousi sijalle 21. Vuonna 2001 ilmestyi uudesta tuotannosta koostunut pitkäsoitto God Bless the Go Go’s, jonka singlekappaletta Unforgiven oli ollut mukana kirjoittamassa Green Dayn johtohahmo Billy Joe Armstrong. Samaisena vuotena The Go Go’s oli mukana Brian Wilsonille pidetyssä tribuuttikonsertissa, johon osallistuivat lisäksi esimerkiksi Billy Joel, David Crosby ja Paul Simon. The Go Go’s on konsertoinut säännöllisesti vuodesta 1999 lähtien. Maaliskuussa 2013 Valentine jätti yhtyeen ja The Go Go’s on toiminut siitä lähtien kvartettina.  Viime vuoden helmikuussa Wiedlin ilmoitti kotisivullaan, että The Go Go’sin lopullisen jäähyväiskiertueen on tarkoitus alkaa elokuussa. Tauon aikana The Go Go’sin jäsenet loivat tuotteliaat soolourat. Kaupallisesti heistä parhaiten menestyi Carlisle. Kathy Valentine palasi bluesrockjuurilleen Blue Bonnets – yhtyeen soolokitaristina.