Lauantain pitkä:Huippusuositun amerikkalaisyhtyeen basisti

Kahdeksas huhtikuuta 1951 syntynyt Melvin George, eli Mel Shacter on yhdysvaltalainen basisti, jonka keskeisintä työsarkaa edustaa yhtye Grand Funk Railroad. Hän syntyi Owossossa, Michiganissa ja varttui Flintissä. Musiikista Shacter kiinnostui seitsemänvuotiaana isänsä banjon ansiosta. 12-vuotiaana hän siirtyi ensin kitaran ja sitten basson varteen. Kahta vuotta myöhemmin Schacter oli edennyt osaksi trioa, joka soitti esimerkiksi hääseremonioissa ja kykykilpailuissa. Lisäksi hän vaikutti useissa paikallisissa yhtyeissä. Kuusitoistavuotiaana Schacter sai suuren tilaisuutensa, kun häntä pyydettiin korvaamaan basisti Frank Lugo yhtyeessä Question Mark & The Mysterians, joka oli saavuttanut suuren hitin kappaleella 96 Tears. Kyseisessä yhtyeessä vaikuttaessaan Schacteria pyydettiin liittymään rumpali Don Brewerin ja solisti/kitaristi Mark Farnerin soittokaveriksi uuteen voimatrioon. Brewer ja Farner olivat olleet mukana Terry Knight & The Pack – yhtyeessä, josta oli kehittynyt Fabulous Pack, mutta nyt oli edessä musiikillinen suunnan vaihdos. Schacter viehättyi uudesta powertrio – tyylistä ja uuden yhtyeen Grand Funk Railroadin soitettua vuoden 1969 Atlanta Pop Festivaaleilla tiukan boogierockin yhteiskunnallisesti tiedostaviin teksteihin yhdistäneen yhtyeen maine alkoi nopeasti levitä. 70-luvun puoliväliin saakka Grand Funk Railroad oli eräs Amerikan suosituimmista yhteistä siitäkin huolimatta, että se lopetti yhteistyönsä manageri Terry Knightin kanssa vuonna 1972 ja muutti samalla musiikillista tyyliään lähemmäksi kaupallisempaa hardrockia.

Grand Funk Railroad sai plakkariinsa kymmenen platinaa myynyttä pitkäsoittoa, kaksi listakärkeen noussutta singleä sekä useita top 40:ään nousseita hittejä. Vuonna 1976 Grand Funk hajosi musiikillisiin erimielisyyksiin julkaistuaan sitä ennen varsin onnistuneen, Frank Zappan tuottaman pitkäsoiton Good Singing Good Playing. Farner, Brewer ja Schacter päättivät antaa Grand Funkille uuden mahdollisuuden vuonna 1980. Schacterille oli kuitenkin kehittynyt lentopelko ja hän päätti pysyä sivussa. Välivuodet hän toimi sijoittajana ja osa-aikaisena muusikkona. Vuonna 1996 Grand Funkin legendaarisen kolmikon tiet kohtasivat kuitenkin jälleen. Yhtye äänitti Bosnia-nimisen livekonsertin ja muutamia uusia kappaleita kattavaa kokoelma-albumia varten. Grand Funkin originaali trio jatkoi keikkailua vuoteen 1998, jolloin Mark Farner siirtyi soolouralleen. Farnerin tilalle Shacter ja Brewer kiinnittivät kolme muusikkoa; 38 Speciaalissa vaikuttaneen Max Carlin, Kissin kitaristina 80-luvun puolivälistä eteenpäin muistetun Bruce Kulickin sekä Bob Segerin ja Robert Palmerin kanssa työskennnelleen Tim Cashionin. Vuodesta 2000 eteenpäin yhtye on esiintynyt Grand Funk Railroadin nimellä soittaen Yhdysvalloissa noin 40 konserttia vuodessa laajoille yleisömäärille.