Kaikkien aikojen keskeisimpiin amerikkalaisyhtyeisiin
lukeutuvaan The Allman Brothers Bandiin kuulunut kitaristi Duane Allman syntyi
20. marraskuuta 1946 Nashvillessa. Hänen veljensä Gregg syntyi runsasta vuotta
myöhemmin. Gregg oppi kitaransoiton alkeet naapuriltaan ja myös Duane osoitti
kiinnostuksensa kyseistä instrumenttia kohtaan aina tappeluihin asti. Niinpä
veljesten äiti suostuikin hankkimaan Duanelle Gibson Les Paul Juniorin. BB
Kingin konsertti oli niin Duanelle kuin Gregille valaiseva kokemus. Duane oppi
kitaransoiton varsin nopeasti. Hän jättikin koulun kesken omistautuakseen
soittotekniikkansa kehittämiseen. Veljekset aloittivat esiintymiset vuonna 1961
ja soittivat paikallistasolla useissa pikkubändeissä. The Escorts-yhtyeen
riveissä he pääsivät soittamaan The Beach Boysin lämmittelijänä. The Escorts
hajosi kuitenkin pian ja sen raunioista nousi uusi yhtye Allman Joys. Greggin
valmistuttua Seabreezen High Schoolista Allman Joys aloitti säännöllisen
keikkailun tukikohtinaan Nashville ja Missourin St. Louis. Allman Joysista kehkeytyi toinen yhtye Hour
Glass, joka siirtyi Los Angelesiiin alkuvuodesta 1967. Se levytti
Liberty-levy-yhtiölle kaksi albumia, joihin ei itse ollut tyytyväinen. Liberty
yritti nimittäin markkinoida bluesorientoitunutta yhtyettä popbändinä. Hour
Glass hajosi alkuvuodesta 1968. Taj Mahalin inoittamana Duane alkoi soittaa
slidekitaraa. Sen puitteissa hänen bravuurikseen muodostui ensiksi Blind Willie
McTellin Statesboro Blues. Duanen työskentely Hour Glassin levyillä ja yhtyeen
sessio Fame Studioilla Alabamassa herätti studioiden omistajan Rick Hallin
kiinnostuksen ja niinpä Duane päätyikin soittamaan Wilson Pickettin pitkäsoitoitolle
Hey Jude. Duanen työskentely albumin nimikappaleessa teki suuren vaikutuksen
Atlantic Recordsin Jerry Wexleriin, kuten myös moniin muusikoihin Eric Clapton
mukaan lukien. Duanesta tuli Fame studioiden sessiokitaristi. Wexler osti Duanen
levytyssopimuksen Hallilta ja Duane päätyi soittamaan useiden Atlanticin
artistien, kuten Aretha Franklinin, Laura Nyron, Otis Rushin, Percy Sledgen ja
Delaneyn & Bonnien levyille.
Duane koki kuitenkin studiokitaristin pestin
rajoittavana. Kuukaudet Alabamassa eivät kuitenkaan menneet hukkaan. Kenties
merkittävintä oli tutustuminen rhythm and blues/jazz-rumpali Jaimoe
Johansoniin. Kaksikon seuraksi liittyi Chicagossa syntynyt basisti Berry
Oakley, joka joutui kuitenkin täyttämään velvollisuuksiaan yhtyeessä Second
Coming, jonka jäsenistöön kuului myös kitaristi Dickey Betts. Duane ja Jamoie
palasivat Floridaan. Siellä heidän seurakseen liittyi rumpali Butch Trucks. Pian
seurasi kyseisen kolmikon sekä Dickey Bettsin ja kosketinsoittaja Reese
Wynansin yhteinen jammailusessio. Gregg Allman palasi Los Angelesista ja
korvasi Wynansin. The Allman Brothers Band oli syntynyt. Wynans puolestaan
niitti 80-luvulla mainetta Stevie Ray Vaughan & Double Troublen riveissä.
Muutamien kuukausien harjoittelun jälkeen Allman Brothers Band siirtyi
Maconiin, Georgiaan lähelle manageri Phil Waldenia ja hänen Capricorn Sound
studioitaan. Yhtyeen nimeä kantanut debyyttialbumi nauhoitettiin New Yorkissa
syyskuussa 1969 ja julkaistiin muutamaa kuukautta myöhemmin. Yhtyeen
kakkoslevyä äänitettiin ahkeran keikailun lomassa Maconissa, Miamissa ja New
Yorkissa. Elokuussa 1970 ilmestynyt Idlewind South merkitsi yhtyeelle uutta
aluevaltausta nousemalla Billboardin listalle. Pitkäsoiton tuottajana
esittäytyi ensisijaisesti legendaarinen Tom Dowd. Samoihin aikoihin Miamissa
Duanelle tarjoutui myös tilaisuus osallistua Eric Claptonin uuden yhtyeen,
pseudonymin taakse kätkeytyneen Derek & The Dominosin kiistattomaksi
klassikoksi muodostuneen tupla-albumin Layla & The Other Assorted Lovesongs
levytykseen. Hän oli mukana valtaosalla albumin kappaleista. Duanelle
tarjottiin pysyvää paikkaa Derek & The Dominosissa. Hän ei kuitenkaan
milloinkaan jättänyt Allman Brothers Bandia, vaikka soittikin Derekin kanssa
ainakin kahdessa konsertissa joulukuussa 1970. Maaliskuussa 1971 The Allman
Brothers Band levytti suureksi menestykseksi osoittautuneen livetuplan At
Fillmore East. Duane osallistui myös huomattavaan määrään erilaisia studiosessioita. Hän menehtyi traagisesti
moottoripyöräonnettomuudessa Maconissa Allman Brothersin toiminnan lyhyen tauon
aikana 29. lokakuuta 1971. Allman Brothers päätti kuitenkin jatkaa ja julkaisi seuraavasi
vuonna 1972 ilmestyneen pitkäsoiton Eat A Peach, jonka muutaman raidan levytyksessä Duane
ehti vielä olla mukana.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti