sunnuntai 2. marraskuuta 2014

Sunnuntain extra:Eräs amerikkalaisista menestystarinoista

Vuonna 1971 Los Angelesissa perustettu The Eagles on eräs kaikkien aikojen menestyneimpiä amerikkalaisyhtyeitä. Yhtyeen uran alkuvaiheen tuotanto edusti melko puhdasta countryrockia, mutta viimeistään vuosikymmenen puolivälissä se siirtyi esittämään tavanomaisempaa popmusiikkia. Eaglesin originaalikokoonpanon muodostivat rumpali/laulaja Don Henley, aikaisemmin Flying Burrito Brothersissa vaikuttanut basisti/laulaja Randy Meisner ja kitaristi/laulajat Bernie Leadon ja Glenn Frey, joista viimeksi mainittu täyttää 66 vuotta kuudes marraskuuta. Tulevat Eagles-muusikot oli koottu arvostetun countrylaulajattaren Linda Ronstadtin taustalle. Hänen kanssaan he levyttivät Ronstadtin kolmannen, artistin nimeä kantaneen pitkäsoiton, mutta soittivat hänen kanssaan ainoastaan yhden konsertin kyseisen vuoden heinäkuussa. Kvartetti päätti nimittäin perustaa oman yhtyeen ja sai levytyssopimuksen Asylum-levy-yhtiön kanssa. Eagles-nimeä ehdotti ensiksi  Leadon.
Yhtyeen nimeä kantanut debyyttialbumi äänitettiin helmikuussa 1972 Englannissa Glyn Jonesin tuottamana. Samaisen vuoden kesäkuussa julkaistusta albumista muodostui välittömästi menestys ja se sisälsi kolme singlehittiä:Yhdessä Jackson Brownen kanssa työstetty Take It Easy, aina top teniin noussut bluesahtava Witchy Woman sekä esimerkillinen countryrockballadi Peaceful, Easy Feeling. Seuraavana vuonna ilmestyneestä teema-albumista Desperado ei muodostunut yhtä suurta menestystä, vaikka se onkin saavuttanut erityisesti kriitikoiden varauksettoman suosion. Kyseisellä kahden lainsuojattoman tarinan kertovalla albumilla kaksikko Don Henley ja Glenn Frey vastasi kahdestaan kahdeksasta albumin yhdestätoista raidasta. Niiden joukossa oli kaksi todella tunnettua, eli Tequila Sunrise ja pitkäsoiton nimiraita Desperado. Muita huippuhetkiä edustavat esimerkiksi Doolin-Dalton, Certain Kind of Fool, Outlaw Man sekä Bitter Creek. Henleyn ja Freyn eräänlainen johtoasema tuli merkitsemään yhtyeelle suurta muutosta. Seuraavalla pitkäsoitolla, vuonna 1974 ilmestyneellä albumilla On the Border oli tarjottavanaan niin balladikaunokkeja kuin hardrockimpaa ilmaisua. Jälkimmäistä edustivat erityisesti avausraita Already Gone, James Dean sekä Good Day in Hell, johon Leadonin lapsuudenystävä, kitaristi Don Felder soitti slidekitaraa. Hänen taitonsa vakuuttivatkin siinä määrin, että jo seuraavana päivänä hän oli Eaglesin viides jäsen. On the Border sisälsi coverversion Tom Waitsin esikoisalbumi Closing Timen kappaleesta Ol 55, ja singlenä aina listakärkeen kipusi slovari Best of My Love. Kuudes huhtikuuta 1974 Eagles esiintyi California Jam-festivaaleilla Ontariossa. Festivaalin muista esiintyjistä mainittakoon Black Sabbath, Deep Purple sekä Emerson, Lake & Palmer.  Eaglesin seuraava pitkäsoitto, vuoden 1975 kesäkuussa ilmestynyt One of These Nights teki yhtyeestä lopullisesti supertähtiä. Sekä pitkäsoitto että sen ensimmäisenä singlenä julkaistu nimikappale nousivat listakärkeen. Muita singlemenestyksiä olivat niin ikään varsin hyvin menestyneet vaihteeksi countryhenkisempi, listakakkoseksi noussut Lyin’ Eyes, josta yhtye nappasi Grammyn sekä yllättäen Randy Meisnerin vokalisoima erinomainen popkappale Take It to the Limit. One of These Nights jäi Leadonin viimeiseksi yhtyeen kanssa ja Eagles oli jälleen kvartetti.

Uudeksi kitaristiksi pestattiin aikaisemmin James Gangissä vaikuttanut Joe Walsh. Vuoden 1976 alussa julkaistusta kokoelmasta Greatest Hits 1972–1975 muodostui kaikkien aikojen myydyin albumi Amerikassa. Uutta tuotantoa sisältänyt pitkäsoitto Hotel California ilmestyi vasta joulukuussa 1976. Nimikappaleen lisäksi sen hittejä olivat ensimmäisenä singlenä julkaistu ja nimiraidan tavoin listakärkeen kivunnut New Kid in Town sekä hardrockimpaa tyyliä edustanut Life in the Fast Lane. Itse pitkäsoitto on tähän mennessä myynyt 32 miljoonaa kappaletta. Randy Meisner jätti Eaglesin vuoden 1977 kiertueen jälkeen. Hänet korvasi Poco-yhtyeessä aikaisemmin vaikuttanut Timothy B. Schmidt. Uuden kokoonpanon debyyttialbumi The Long Run ilmestyi syyskuussa 1979 ja sisälsi kolme singlehittiä:Heartache Tonight nousi vielä listakärkeen, mutta erinomainen nimiraita ja I Can’t Tell You Why jäivät kahdeksanneksi. Vuoden 1980 jäähyväiskiertueelta kasattiin levy-yhtiötä koskeneiden velvoitteiden vuoksi livetupla. Eaglesin hajoamisen jälkeen soolourillaan parhaiten menestyivät Don Henley ja Glenn Frey. Eaglesin paluu tapahtui vuonna 1994 Hell Freezes Over-nimisen kiertueen ja livelevyn myötä. Felder erotettiin yhtyeestä vuonna 2001. Eaglesin nykyisen kokoonpanon muodostavat Henley, Frey, Walsch ja Schmidt, originaalista kokoonpanosta Leadon oli mukana vuoden 2013 kiertueella. Uutta tuotantoa sisältänyt pitkäsoitto Long Road Out of Eden ilmestyi lokakuussa 2007.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti