perjantai 30. kesäkuuta 2017

Lauantain pitkä:Yksi Fleetwood Macin originaalikitaristeista

Neljäs heinäkuuta 1948 syntynyt Jeremy Cedric Spencer on englantilaiskitaristi, joka muistetaan ensisijaisesti yhtenä originaalin Fleetwood Macin kitaristeista. Hän vaikutti yhtyeessä vuoden 1967 heinäkuusta vuoden 1971 helmikuuhun. Tuolloin hän liittyi ryhmittymään Children of God, jossa vaikuttaa edelleen, ja joka tunnetaan nykyisin nimellä The Family International. Parin 70-luvulla julkaistun sooloalbumin jälkeen Spencer jatkoi keikkailua, mutta hänen seuraava sooloalbuminsa ilmestyi vasta vuonna 2006. Soolotuontantoa Spencer on julkaissut myös vuosina 2012, 2014 ja 2016. Lisäksi hän on levyttänyt folktrio Steetleyn jäsenenä. Hartlepoolissa syntynyt Spencer aloitti pianotunnit yhdeksänvuotiaana. Teini-iässä hän vaihtoi instrumentikseen kitaran. Spencer erikoistui slidekitaran soittoon ja erityisesti häneen vaikutti yhdysvaltalainen bluesmuusikko Elmore James. Kesällä 1967 blueskitaristina ja pianistina jo jonkinasteista mainetta saavuttanut Spencer tuli Peter Greenin tietoisuuteen. Tämä etsi kakkoskitaristia uuteen Fleetwood Mac-projektiinsa. Tuolloin Levi Set -nimisessä bluestriossa soittanut Spencer sopi kuvioon mainiosti ja Greenin sekä rumpali Mick Fleetwoodin muodostamaa yhtyeen ydintä täydensi pian Spencerin lisäksi myös basisti Bob Brunningin korvannut John McVie. Kyseinen Fleetwood Mac-kokoonpano levytti kaksi albumillista traditionaalista bluesia. Spencerin osuus kyseisillä pitkäsoitoilla keskittyi Elmore James-tyyliseen soitantaan erityisesti Dust My Broom-coverin ja myös hänen omaa käsialaansa olleiden kappaleiden osalta. Spencerin musiikillinen panos yhtyeelle oli siis suhteellisen kapea. Niinpä yhtyeen kokoonpanoa täydennettiin kolmannella kitaristilla, tuolloin vasta 18-vuotiaalla Danny Kirwanilla vuonna 1968 ilmestyneen albumin Mr Wonderful jälkeen. Kyseinen pitkäsoitto sisälsi useita Spencerin tulkintoja Elmore Jamesin kappaleista. Greenin ja Kirwanin yhteiskitarointi toimi erinomaisesti Albatrossin, Oh Wellin ja Man of the Worldin kaltaisilla Fleetwood Macin klassikkokappaleilla. Jeremy Spencer tunsi tässä vaiheessa itsensä eristyneeksi yhtyeessä ja hänen osuutensa albumilla Then Play On jäi vähäiseksi. Keikkakontekstissa Spencer oli silti varsin keskeinen hänen esittäessään Elmore Jamesin lisäksi Elvistä, Buddy Hollya, tai John Mayallia. Spencerin lavapersoonaa heijasti myös Man of the World -singlen b-puolella julkaistu rankka Someone's Gonna Get Their Heads Kicked in Tonite.

Lavan ulkopuolella Spencer oli aivan toisenlainen persoona. Fleetwood Macin jäsenistä  hän julkaisi ensimmäisenä sooloalbuminsa ja kyseinen artistin nimeä kantanut pitkäsoitto ilmestyi vuonna 1970. Cd-formaatissa mainittu albumi julkaistiin vuoden 2015 lopussa. Peter Greenin jätettyä yhtyeen alkukesästä 1970 Fleetwood Macin arveltiin lopettavan toimintansa. Spencer ja Kirwan työskentelivät kuitenkin uusien kappaleiden parissa ja Kiln House- niminen pitkäsoitto ilmestyi jo samaisen vuoden syksyllä. Tällä kertaa mukana ei ollut Elmore James-covereita, mutta sitä vastoin useita Spencerin 50-lukuparodioita. Spencer ja hänen tuonaikainen vaimonsa Fiona muuttivat alkuvuodesta 1971 Yhdysvaltoihin ja liittyivät Children of God -ryhmään. Jeremy Spencer and the Children -albumi jäi vaille kaupallista menestystä. Vuonna 1978 Jeremy Spencerin uudelle yhtyeelle järjestyi levytyssopimus Atlantic Recordsin kanssa. Jeremy Spencer Bandin pitkäsoitto Flee saavutti jonkinlaista kaupallista menestystä. 80-luvulla Spencer asui Filippiineillä ja seuraavalla vuosikymmenellä hän työskenteli Intiassa. Myöhemmin hän on asunut Irlannissa ja Saksassa ja työskentelee edelleen The Family Internationalissa ensisijaisesti kirjoittajana. Vuonna 2006 ilmestyneellä ja Norjassa äänitetyllä pitkäsoitolla Precious Life Spencer teki paluun bluestyyliin ja slidekitarointiin. Tv-dokumentissa Peter Green:Man of the World Spenceriä, John McVietä ja Mick Fleetwoodia haastateltiin. Vuonna 2012 oli vuorossa Spencerin seuraava sooloalbumi, Michiganissa äänitetty Bend on the Road ja sitä seurasivat vuonna 2014 Coventry Blue ja kahta vuotta myöhemmin pitkäsoitto Homebrewed Blues. Viimeksi mainitulla albumilla Spencer esittäytyi ensisijaisesti slidekitaristina. Vuosina 2018 ja 2019 häneltä ilmestyivät albumit Treading Softly ja Latina Nights. Niistä ensiksi mainittu sisältää irlantilais- ja jälkimmäinen latinalaisamerikkalais-tyyppistä musiikkia. Laulaja-lauluntekijä Andy Oliverin ja pohjoisirlantilaisen muusikon ja näyttelijän Janet Bamfordin kanssa Spencer perusti trion Steetley. Yhtyeen esikoispitkäsoitto The Moment She Fell julkaistiin joulukuussa 2013. 26. helmikuuta 2020 Spencer esiintyi Peter Greenin tribuuttikonsertissa, joka oli hänen ensimmäinen esiintymisensä Mick Fleetwoodin kanssa 49 vuoteeen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti