Torstain terävä:Merkittävä muusikko ja tuottaja

Viides helmikuuta 1944 syntynyt Alan Peter Kuperschmidt, joka tunnetaan paremmin taiteilijanimellään Al Kooper, on yhdysvaltalainen lauluntekijä, tuottaja ja muusikko. Hänet muistetaan ensisijaisesti studiotyöskentelystään Bob Dylanin kanssa 60-luvun puolivälissä, Blood Sweat and Tearsin perustajajäsenenä ja vuonna 1968 ilmestyneestä jamilevystään Super Session, jolla kuullaan kitaristien Stephen Stills ja Mike Bloomfield soittoa. Sittemmin Kooper on luonut suhteeellisen menestyksekkään soolouran, säveltänyt musiikkia elokuvien soundtrackeille ja ollut myös musiikin säveltämisen opettajana. Hän jatkaa edelleen keikkailuaan. Brooklynissa syntynyt Kooper varttui juutalaisperheessä New Yorkin Queensin Hollis Hillsissä. Ammattimuusikon uransa hän aloitti 14-vuotiaana yhtyeessä The Royal Teens. Se muistetaan parhaiten ABC Recordsille vuonna 1958 levyttämästään 12-tahdin blueskappaleesta Short Shorts, jonka levytykseen Kooper ei tosin osallistunut. Vuonna 1960 hän lyöttäytyi yhteen lauluntekijöiden Bob Brass ja Irwin Levine kanssa ja alkoi kirjoittaa ja äänittää demoja Sea-Lark Music Publishingia varten. Niistä suurimmiksi menestyksiksi osoittautuivat Gary Lewis & The Playboysin ykköshitti This Diamond Ring ja Gene Pitneyn I Must Be Seeing Things, jotka molemmat ilmestyivät 60-luvun puolivälissä. 21-vuotiaana Kooper muutti Greenwich Villageen. Hän soitti Bob Dylanin kanssa muun muassa Newportin folkfestivaaleilla ja osalistui klassikkoalbumien Highway 61 Revisited ja Blonde on Blonde levytykseen. Urkuriffi Dylanin vuoden 1965 klassikkohitissä Like A Rolling Stone on Kooperin soittama. Kyseisissä nauhoituksissa Kooper tapasi ihailemansa kitaristin Mike Bloomfieldin, jonka kanssa hän työskenteli tiiviisti usean vuoden ajan. Urkurina Kooperia kuultiin jälleen vuonna 1981 Dylanin maailmankiertueella. 60-luvun puolivälissä Kooper liittyi The Blues Projectin urkuriksi. Hän erosi yhtyeestä hieman ennen sen keikkaa Montereyn popfestivaaleilla kesällä 1967. Bootlegit todistavat Kooperin heittäneen kuuluisilla festivaaleilla soolosetin. Vuonna 1967 Kooper perusti Blood, Sweat and Tearsin ja hänen osuutensa yhtyeen esikoisalbumilla Child is a Father to the Man oli varsin merkittävä. Kooper jätti yhtyeen kuitenkin jo seuraavana vuonna musiikillisiin erimielisyyksiin vedoten. Vuonna 1968 hän levytti Super Sessionin Bloomfieldin ja Stillsin kanssa. Seuraavana vuonna Kooper teki yhteistyötä 15-vuotiaan kitaristin Shuggie Otisin kanssa albumilla Kooper Session. 70-luvun puolivälissä Kooper oli tuottajana The Tubesin esikoisalbumilla. Kooper on soittanut sadoilla levyillä ja tehnyt yhteistyötä esimerkiksi Rolling Stonesin, The Whon, BB Kingin, Alice Cooperin ja Creamin kanssa. Vuonna 1972 Kooper löysi southern rock-yhtye Lynyrd Skynyrdin ja tuotti sen kolme ensimmäistä albumia. Kooper on vastannut esimerkiksi tv-sarjan Crime Story ja elokuvan Landlord tunnusmusiikista ja kirjoittanut musiikkia useisiin tv-ohjelmiin.  80-luvulla Kooperilla oli oma kosketinsoitinstudionsa Nashvillessa historiallisessa Sound Emporium äänitysstudiossa studio B:n vieressä. Kooper julkaisi elämäkertansa Backstage Passes:Rock N' Roll Life in the Sixties vuonna 1977. Sen laajennettu  versio Backstage Passes and Backstabbing Bastards:Memoirs of a Rock N' Roll Survivor ilmestyi vuonna 1998. Päivitetty versio oli vuorossa vielä vuonna 2008 Backbeat Booksin julkaisemana. Kooper toimi kirjailijoista koostuneen yhtyeen The Rockbottom Remaindersin musiikillisena johtajana. Sen jäseniin kuuluvat mm. Stephen King ja Amy Tan. Toukokuussa 2001 Kooper sai musiikin kunniatohtorin arvon Berkleen College of Musicilta. Vuonna 2008 hän pääsi Nashvillessa muusikoiden Hall of Fameen ja museoon. Martin Scorcesen vuonna 2005 PBS American Masters-sarjaa varten tuottamassa dokumentissa No Direction Home:Bob Dylan Kooperin osuus oli huomattava.