Tiistain tukeva:Legendaarisen brittiyhtyeen soolokitaristi ja muutakin

Kolmas helmikuuta 1947 syntynyt David Russell Gordon Davies on brittiläinen kitaristi, laulaja ja lauluntekijä. Hänet tunnetaan parhaiten brittiläisen rockyhtyeen The Kinksin soolokitaristina sekä tausta - ja ajoittaisena soolovokalistina. Yhtyeen johtohahmo on Davidin isoveli Ray Davies. Vuonna 2003 Dave saavutti sijan 91. Rolling Stonen sadan kaikkien aikojen parhaan kitaristin listalla. David syntyi Maswell Hillissä, Pohjois-Lontoossa. Hän oli nuorin kahdeksasta lapsesta, joista kuusi oli siskoja. Davisin veljekset tutustuivat musiikkiin laaja-alaisesti jo lapsina. Heidän vanhempiensa sukupolven kautta tutuiksi tulivat music hall, jazz ja vanhempien siskojen ansiosta näiden kuuntelema varhainen rock n' roll. Veljesten välille kehittyi jo nuorena määrätynlainen kilpailuasetelma. Davies varttui soittamalla skiffleä, mutta hän osti sähkökitaran ja aloitti kokeilut rockmusiikin parissa. Daviesin veljekset ja heidän ystävänsä Pete Quaife jammailivat Daviesin kodin eteisessä. Siellä järjestettiin myös juhlia, joissa Daviesin vanhemmat lauloivat ja soittivat pianoa. Eteisessä kuultu musiikki vaikutti myöhemmin osaltaan The Kinksin tulkintoihin brittiläisestä music hall -perinteestä. Daviesin veljekset sävelsivät yhtyeensä vuoden 1964 läpimurtohitin You Really Got Me kahdesta soinnusta koostuvan riffin pianolla kotitalonsa eteisessä. Davies perusti The Kinksin Pete Quaifen kanssa vuonna 1963. Hänen veljensä Ray, josta muodostui yhtyeen johtohahmo, liittyi mukaan hieman myöhemmin. Rumpali Mick Avory täydensi yhtyeen kvartettikokoonpanon. Dave Daviesin ja Avoryn välit olivat suorastaan myrskyisät, minkä seurauksena Avory jätti The Kinksin 80-luvun puolivälissä. Pariakymmentä vuotta aikaisemmin Dave ja Mick olivat olleet naapureita. Daviesin veljekset olivat ainoat koko The Kinksin uran ajan yhtyeessä vaikuttaneet jäsenet. Avory pysyi mukana muista jäsenistä pisimpään basistien ja kosketinsoittajien vaihdellessa runsaastikin. Ray oli yhtyeen keulahahmo Daven jäädessä tarkoituksellisesti sivummalle. Nuorempi Davis vaikutti silti ajoittain yhtyeessä biisintekijänä ja solistina esimerkiksi kappaleissa Party Line, The Strangers ja singlehitiksi muodostuneessa kappaleessa Death of a Clown. Dave vastasi täysin Kinksin debyyttihitin You Really Got Me vääristetystä voimasointusoundista. Kyseessä oli eräs ensimmäisistä kyseistä soundia hyödyntäneistä valtavirran levytyksistä ja sillä oli osaltaan merkittävä vaikutuksensa moniin heavyrockin ja punkin saralla työskennelleisiin muusikoihin. Kyseinen single julkaistiin yhtyeen Pye Recordsin kolmen singlen diilistä viimeisenä. Sen kaksi edeltäjää eivät olleet menestyneet ja yhtye joutui järjestämään muuta kautta taloudellista tukea studioaikaa varten. Mutta se kannatti, sillä You Really Got Me nousi yhtyeen kotimaassa listakärkeen ja oli myös Billboardin listalla parhaimmillaan seitsemäntenä. Seuraavan kahden vuoden aikana The Kinks julkaisi kolme pitkäsoittoa ja useita ep:itä. Yhtye myös keikkaili ahkerasti ja teki yhteiskiertueita esimerkiksi The Yardbirdsin ja Mickey Finnin kanssa. Daviesin ja Avoryn välisiä kahnauksia esiintyi myös lavalla. Niistä pahamaineisin tapahtui toukokuussa 1965 Capitol Theatressa, Cardiffissa, Walesissa soitetulla keikalla. Sen seurauksena Davies menetti tajuntansa ja häneen jouduttiin ompelemaan 16 tikkiä. 60-luvun lopussa yhtye edistyi Ray Daviesin laulunkirjoituksen kehittymisen myötä. The Kinks hylkäsi suoran rhythm and blues-tyylin ja siirtyi nostalgiseen, havainnoivaan ilmaisuun esimerkiksi hittisingleillään Autumn Almanac ja Waterloo Sunset ja albumeillaan Something Else by The Kinks ja Village Green Preservation Society.

Arthurin jälkeen The Kinks teki vuonna 1970 suosiollisen paluun singlellään Lola ja sitä seuranneella konseptialbumilla Lola Versus Powerman and the Moneyground. Sille Dave levytti soolonumeroinaan akustisen Strangersin ja suoranaista hardrockia edustaneen Ratsin. Kyseistä albumia seurannut ja seuraavana vuonna ilmestynyt, juurevaa Amerikka-aiheista countryrockia sisältänyt Muswell Hillbillies saavutti myönteiset arvostelut, mutta ei menestynyt erityisen hyvin. The Kinksin seuraavat viisi albumia vuoden 1972 Everybody's in Show-Bizistä vuonna 1975 ilmestyneeseen Schoolboys in Disgraceen olivat jostakin syystä pettymyksiä myös kriitikoiden mielestä. Vuonna 1977 The Kinks vaihtoi levy-yhtiötä RCA Recordsilta Aristalle ja hylkäsi samalla edellisillä albumeillaan hyödyntämänsä taustalaulajat ja vaskisektion. Samaisena vuonna ilmestynyt ja viisimiehisenä levytetty albumi Sleepwalker merkitsi yhtyeelle suosiollista paluuta sekä kriitikoiden että ostavan yleisön keskuudessa. Sen yhteydessä kriitikot kutsuivat  The Kinksiä ensikertaa areenarockiksi valtavirtaa edustaneiden tuotantotekniikoiden vuoksi. Myöhemmin Dave on maininnut pitäneensä siirtymisestä kitaravoittoisempaan tuotantoon ja hän on listannut Sleepwalkerin suosikkialbumeihinsa lukeutuvaksi. Vuonna 1978 ilmestyneeltä albumilta Misfits hitiksi college-asemilla nousi Daviesin vahvan leadkitaroinnin ja tulkinnan hallitsema idealistinen kappale Trust Your Heart. Davies koki The Kinksin 80-luvun alussa saavuttaman suursuosion sekä onnistumisena että tappiona. Kappaleesta Come Dancing työstetyn musiikkivideon siivittämänä kyseinen single nousi brittilistalla sijalle 12. ollen Yhdysvalloissa parhaimmillaan kuudentena. Siellä kyseessä oli The Kinksin suurin singlemenestys sitten 60-luvun puolivälissä julkaistun Tired of Waiting for Youn. 80-luvun puolivälissä The Kinksin suosio alkoi laskea ja Mick Avory jätti yhtyeen albumin Word of Mouth jälkeen. Bob Henrit otti hänen paikkansa. Ray Daviesin kutsusta hän siirtyi managerin ja tuottajan tehtäviin Konk-studioille osallistuen ajoittain myös The Kinksin levyjen työstämiseen. Loppuvuodesta 1985 Kinksin levy-yhtiöksi vaihtui Yhdysvalloissa MCA ja Britanniassa London. Vuonna 1986 ilmestynyt seuraava albumi Think Visual saavutti Billboardin listalla ainoastaan sijan 81. Kriitikoiden suhtautuminen oli varauksellista, eikä albumi saavuttanut huomattavaa radiosoittoa. Dave Daviesin sävellyksiä Think Visualilla edustivat Rock N' Roll Cities ja When You Were a Child. The Kinks levytti MCA:lle vielä useampia albumeita, joista viimeisin oli vuonna 1989 ilmestynyt UK Jive. Se saavutti kriitikoilta Think Visualia paremman vastaanoton. Albumin vinyyliversiolla Daven sävellyksiä edusti kappale Dear Margat ja cd- ja kasettiversiolla sellaisia oli kaksi lisää, eli Bright Lights ja Perfect Strangers. Yhtye jätti MCA:n ja etsiskeli uutta levy-yhtiötä. Vuonna 1990 The Kinksin neljä originaalijäsentä pääsivät Rock and Roll Hall of Fameen, mutta tämä ei merkinnyt yhtyeen suosiollista paluuta. The Kinks solmi lopulta sopimuksen Columbia Recordsin kanssa. Kyseinen yhtiö julkaisi Kinksin viimeisen yhteisen studioalbumin Phobia huhtikuussa 1993. Daven sävellyksiä albumilla olivat It's Alright (Don't Think About It) ja Close to the Wire. Columbia pudotti Kinksin vuonna 1994. Samana vuonna yhtye julkaisi pienen itsenäisen Grapewine Recordsin kautta albumin To the Bone. Vuonna 1996 The Kinks siirtyi tauolle levytyksistä ja keikkailusta. Dave Daviesin nimeä kantanut sooloalbumi ilmestyi vuonna 1980 ja saavutti Billboardin listalla sijan 42. Sillä Davies vastasi itse kaikista instrumenteista. Seuraavana vuonna ilmestyneen sooloalbumin Clamour oli tyytyminen samalla listalla sijaan 152. Kyseisellä pitkäsoitolla Davies hyödynsi taustayhtyettä. Vuonna 1983 ilmestynyt sooloalbumi Chosen People jäi vaille listasijoitusta.
Daviesin seuraava sooloalbumi oli vasta vuonna 2002 ilmestynyt Bug. Sen seuraaja Fractured Mindz julkaistiin tammikuussa 2007. Vuotta aikaisemmin julkaistulla kokoelma-albumilla Kinked oli ollut yksi uutta tuotantoa edustanut kappale God in My Brain. Vuoden 2010 aikana The Asphere Project levytti albumin Two Worlds. Sen tuotantotiimin muodostivat Dave ja hänen poikansa Russ Davies. Kaksikko vastasi kaikkien kappaleiden kirjoituksesta, äänityksestä ja tuottamisesta. Samaisen vuoden helmikuussa ilmestyi Daviesin omaelämäkerrallinen dvd, hänen toisen poikansa kuvaama Mystical Journey. Kesäkuussa 2013 ilmestyi maailmanlaajuisesti Daviesin kuudes sooloalbumi I Will Be Me. Yhdysvalloissa hän promosi albumia lyhyellä kiertueella. Dave Daviesin ensimmäinen konsertti Britanniassa 13 vuoteen ajoittui helmikuuhun 2014. Samaisen vuoden lokakuussa Daviesilta ilmestyi The Kinksin 50-vuotista uraa taaksepäin katsonut albumi Rippin' Up Time. Hän promosi sitä esiintymällä ohjelmassa The Tonight Show with Jimmy Fallon kyseisen jakson saavuttaessa suuret katsojaluvut. Vuonna 2015 Red River Entertainment julkaisi Daviesilta sooloalbumin Rippin' Up New York City, jonka tiimoilta hän konsertoi Yhdysvalloissa kyseisen vuoden loka-marraskuussa. 18. joulukuuta Daviesin esiintyessä Lontoossa Islington Assembly Hallissa Ray Davies saapui seuraksi stagelle esittämään You Really Got Me:n. Kyseessä oli veljesten ensimmäinen yhteinen esiintyminen lähes 20 vuoteen. Muihin yhtyeen jäseniin kuuluivat kakkoskitaristi Jonathan Lea, basisti Tom Currier, rummuissa The Smithereensin Dennis Diken ja taustavokalisteina Debi Doss ja Rebecca Wilson. Dave Davies on jatkanut konsertointia Yhdysvalloissa vuoden 2018 aikana myönteisten arvioiden kera.