Sunnuntain extra:Eräs kotimaisen garagerockin huipuista

Thee Ultra Bimboosin jäsenillä, solisti/ kitaristi Susanna "Suffeli" Rapinojalla, kitaristi Maria Hakkaraisella (nyk. Laiho), basisti Salla Mattilalla ja rumpali Milla Palovaaralla oli yhtyettä perustaessaan yhteinen päämäärä:He halusivat tehdä omia kappaleitaan eniten diggaamansa musiikkityylin puitteissa, päästä soittamaan keikoille ja pitää hauskaa. Kvartettti koostui todellisista rockdiggareista ja koska suuri osa heidän ystäväpiiristään oli rockin soittajia, päättivät nuoret naiset osaltaan lisätä kortensa kekoon. Garagerockin puitteissa yhtye loi hienoja kappaleita uransa alusta lähtien. Ensimmäisen ep:n Absolutely Fabulousin biisiaarteistoon kuuluvat erityisesti Who Stole My Underwear ja Hypnotized, joista jälkimmäinen oli El Bimbon käsialaa. Hänet tunnettiin paremmin Flaming Sideburnsin kitaristi Ski Williamsonina alias Jukka Suksena. El Bimbo oli mukana ensimmäisissä Ultra Bimboosien treeneissä ja toimi myöhemmin tuottajana, biisintekijänä, sovittajana ja ennen muuta hyvänä ystävänä. Jo aikaisemmin mainittu debyyttiep äänitettiin vain puoli vuotta yhtyeen perustamisen jälkeen. Sitä seurasi toinen ep We Can Go On with Our Suspicious Minds ja vuonna 1996 esikoispitkäsoitto We Can Stop Whenver We Want, joka koostui pääosin sitä edeltäneiden ep:itten kappaleista. Kakkospitkäsoitto, hienostuneempaa garagesoundia tarjoillut Supermess oli vuorosssa vuonna 1998. Kyseisten albumien julkaisijana oli berliiniläinen TWANG Records.

 Vuonna 2000 ilmestyi Ultra Bimboosin mestariteos, pitkäsoitto Four Fans Can't Be Wrong. Sen julkaisi TWANG Recordsin kotimainen yhteistyökumppani Stupido Twins. Albumin keskeisestä tuotannosta mainittakoon erityisesti kappaleet Fool, Antonio, Liar Liar sekä Yellow Line. Four Fansin myötä suurempi yleisönosa kiinnostui Bimboosien musiikista ja vuonna 2001  yhtye pääsi konsertoimaan  esimerkiksi Roskilden Festivaaleille ja Ruotsin rockkokoontumisesta käyvään Hultsfrediin. Viimeisin pitkäsoitto ei saanut erityisen laajaa kansainvälistä jakelua, mutta Bimboosit konsertoivat ahkerasti ulkomailla useiden Skandinavian rockorkestereiden, kuten Hellacoptersin, The Nomadsin, The Launderettesin ja The Voladorasin kanssa vain keskeisimmät mainitaksemme. Vuoden 2003 alussa Bimboosit solmivat sopimuksen Spinefarm Recordsin alamerkin Ranchin kanssa. Neljättä albumiaan yhtye matkusti äänittämään Pohjois-Ruotsiin uusien taustavoimien kanssa. Tuottajina olivat Atomic Swingistä ja The Kooksista tuttu Michael Lohse sekä This Perfect Dayn jäsenistöön kuulunut Johan Nilsson. Pitkäsoitto Bimboo Wizard syntyi kahden intensiivisen äänityssession aikana ja miksaus tapahtui Tukholmassa Ronald Boodin vastuulla. Albumin huippuhetkistä mainittakoon esimerkiksi melodiset Sleeping Dogs ja Fadeaway, joista ensin mainittu julkaistiin singlenä kakkosbiisinään pitkäsoitolta löytymätön Twisted Sister -laina We're Not Gonna Take It, videobiisi No Return sekä ensimmäisen singlen Get There Fastin kakkosbiisinä julkaistu Hard to Say. Bimboo Wizardia seurasi jälleen ahkeraa keikkailua ja viimeiset konserttinsa Ultra Bimboosit soittivat vuonna 2005. Niihin sisältyi muun muassa keikka Kuopion Henkassa Riemu-festivaaleilla. Oman tuotannon lisäksi ohjelmistossa oli tuolloin Plimsoulsin ohjelmistosta poimittu helmi Hush Hush.