torstai 14. toukokuuta 2015

Perjantain pohjat:Skotlantilainen hardrockpuurtaja

Nazareth-yhtye perustettiin vuonna 1968 Skotlannissa, Dumfermlinessa jo seitsemän vuotta aikaisemmin toimintansa käynnistäneen, puoliammattimaisesti toimineen The Shadettes-yhtyeen raunioille. Yhtyeen legendaarisen kokoonpanon muodostivat solisti Dan McCafferty, aikaisemmin yhtyeessä nimeltä Mark V & The Red Hawks soittanut kitaristi Manny Charlton, basisti Pete Agnew ja rumpali Darrel Sweet. Yhtyeen musiikilliseen ilmeeseen vaikuttivat kaikki keskeisimmät brittiyhtyeet aina Beatlesistä ja Stonesista lähtien. Nimensä se otti kuitenkin The Band-yhtyeen vuoden 1968 klassikkokappaleen The Weight ensimmäisistä riveistä.  Vuonna 1970 Nazarethin tukikohdaksi vaihtui Lontoo ja yhtyeen nimetön debyyttialbumi ilmestyi seuraavana vuonna. Laadukkaasta omasta tuotannosta huolimatta albumin tunnetuinta antia edustaa sen ainoa cover, näkemys Donnie Dobsonin sekä Tim Rosen käsialaa olevasta Morning Dewsta. Seuraavana vuonna ilmestynyt kakkospitkäsoitto Exercises herätti jo jossakin määrin huomiota. Sen klassikoihin lukeutuvat ainakin yrmeä balladi Called Her Name sekä varhainen näkemys myös seuraavalla pitkäsoitolla versioidusta kappaleesta Woke Up This Morning. Nazareth toimi lämmittelyesiintyjänä Deep Purplelle ja yhtyeen kolmas albumi, kokonaisuutena varsin tasokkaasta kappalemateriaalista koostunut Razamanaz olikin Roger Gloverin tuottama. Se piti sisällään kaksi Brittien top teniin yltänyttä singleä; Broken Down Angel ja Bad Bad Boy. Muista huippuhetkistä mainittakoon erityisesti nimiraita, Alcatraz sekä Night Woman. Nazarethin seuraava klassikkoalbumi Loud n’ Proud ehti sekin ilmestyä vielä vuoden 1973 puolella. Tiukka näkemys Joni Mitchellin This Flight Tonightista nousi hitiksi ja muista kohokohdista mainittakoon Michael Monroen aivan 80-luvun lopussa coveroima Not Fakin’ It, Go Down Fighting sekä Turn on Your Receiver.
Vuoden 1974 Nazareth-albumi Rampant oli sekin menestyksekäs. Sen singlelohkaisu Shanghai’d in Shanghai jäi tosin täpärästi brittien top 40:n ulkopuolelle. Alkuvuodesta 1975 julkaistu coverversio Tomorrow-yhtyeen psykedeliahitistä My White Bycicle nousi sitä vastoin top 20:een. Samaisen vuoden huhtikuussa julkaistu albumi Hair of the Dog osoittautui menestyksekkääksi. Sen nimikappaleesta muodostui radiohitti. Pitkäsoiton jenkkiversio sisälsi suureksi menestykseksi osoittautuneen näkemyksen The Everly Brothersin alkuaan levyttämästä balladista Love Hurts. Se oli hitti sekä Britanniassa että Amerikassa, missä se myi aina platinaa. Siellä kappaleesta tulikin Nazarethin ainoa top ten- hitti. Ykköseksi Love Hurts nousi kuudessa maassa ja esimerkiksi Norjassa kappale oli listoilla 60 viikon ajan. Nazarethin seuraavat pitkäsoitot Close Enough for Rock N’ Roll, Playing the Game ja Expect No Mercy pitivät yllä hyvää tasoa, vaikkei niiltä hittisinglejä lohkottukaan. Vuonna 1979 yhtyeen kokoonpanoa täydennettiin kakkoskitaristi Zal Cleminsonilla. Hän oli mukana pitkäsoitoilla No Mean City ja Malice in Wonderland ja osallistui myös useiden kappaleiden sävellystyöhön. Malice in Wonderlandilta poimittu Holiday muodostui hitiksi. Kitaristinsa osalta vaihtelevat Nazareth-kokoonpanot jatkoivat levyttämistä ja kiertueita 1980- ja 90-luvuilla. Yhtye säilytti suosionsa Euroopassa ja erityisesti Saksassa, missä Dream Onista muodostui hittisingle. Manny Charlton oli mukana vuoteen 1990 saakka. Hänet korvasi jo kymmenen vuotta aikaisemmin yhtyeessä ensivisiittinsä tehnyt Billy Rankin. Hän oli mukana onnistuneella pitkäsoitolla No Jive. Vuonna 1993 Guns N’ Roses versioi Hair of the Dogin coveralbumilleen The Spaghetti Incident? Rankinin lähdettyä vuonna 1994 Nazareth jatkoi kokoonpanolla, jossa olivat mukana Jimmy Murrison sekä Stone the Crows-yhtyeestä ensisijaisesti tutuksi tullut kosketinsoittaja Ronnie Leahy, joka jatkoi Nazarethin kanssa vuoteen 2002. Live-esiintyjänä yhtye säilytti suosionsa niin Euroopassa kuin Yhdysvalloissakin. Vuonna 1999 rumpali Darrel Sweet menehtyi sydänkohtaukseen vain 51 vuoden ikäisenä. Hänen paikkansa otti Pete Agnewn poika Lee. Vuonna 2008 ilmestyi saksalaisen Edel Entertainmentin julkaisemana varsin laadukas pitkäsoitto The Newz. Se juhlisti osaltaan Nazaretin neljäkymmentävuotista uraa. Juhlakiertue käynnistyi tuona vuonna 25. tammikuuta Ruotsista, kiersi valtaosan Euroopasta ja päättyi Norjaan neljäs marraskuuta. Seuraava pitkäsoitto Big Dogz julkaistiin huhtikuun puolivälissä 2011. 28. elokuuta 2013 Nazareth ilmoitti solisti Dan McCaffertyn jättävän yhtyeen terveydellisistä syistä. Seuraavan vuoden helmikuussa uudeksi solistiksi kerrottiin McCaffertyn täydellä suostumuksella valitun skotlantilaisen Linton Osbornen. Samana vuonna ilmestyi myös uusi upea albumi Rock N’ Roll Telephone, jolla McCafferty vastasi vielä kaikista vokaaliosuuksista.Osborne ilmoitti lähdöstään tammikuussa 2015. Kuukautta myöhemmin Nazareth ilmoitti uudeksi solistikseen aikaisemmin muun muassa Geezer Butler Bandissa ja Krokuksessa vokalisoineen Carl Sentancen. Lokakuussa 2018 Frontiers Records julkaisi Nazarethilta uuden albumin Tattooed on My Brain. Vuosiin 2018 ja 2019 ajoittui yhtyeen 50-vuotisjuhlakiertue, jolla lämmittelijänä soitti saksalaisyhtye Formosa. Originaali kitaristi Manny Charlton menehtyi viides heinäkuuta 2022 80 vuoden ikäisenä ja solisti Dan McCafferty kahdeksas marraskuuta 2022 76 vuoden iässä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti