Torstain terävä:Eräs rock and rollin avainhahmoista

Seitsemäs syyskuuta 1936 syntynyt ja kolmas helmikuuta 1959 lentokoneturmassa menehtynyt Charles Hardin Holley, joka tunnetaan paremmin nimellä Buddy Holly, oli amerikkalaismuusikko ja lauluntekijä, joka ehti lyhyen uransa aikana muodostua 1950-luvun puolivälin rock and rollin keskushahmoksi. Lubbockissa, Teksasissa syntynyt Holly varttui musiikillisessa perheessä. Kitaransoiton ja vokalisoinnin hän oppi serkkujensa avustuksella. Hollyn musiikillisessa tyylissä oli vaikutteita gospelista, country and westernistä ja rhythm and blues – artisteilta. Kotikaupungissaan Holly esiintyi koulutovereidensa kanssa. Ensiesiintymisensä paikallistelevisiossa Holly teki vuonna 1952 ja seuraavana vuonna hän perusti duon Buddy and Bob ystävänsä Bob Montgomeryn kanssa. Lopullinen päätös musiikkiuralle siirtymisestä ajoittui 50-luvun puoliväliin Hollyn esiinnyttyä Elvis Presleyn lämmittelijänä. Holly esiintyi yhtyeineen Presleyn lämmittelijänä  kyseisen vuoden aikana  kolmesti musiikillisen ilmaisun vaihdellessa country and westernistä suoraan rock and rolliin. Hollyn esiinnyttyä kyseisen vuoden lokakuussa Bill Haley & His Cometsin lämmittelijänä Nashvillesta kotoisin ollut kykyjenetsijä Eddie Crandall auttoi levytyssopimuksen solmimisessa Decca Recordsin kanssa. Hollyn Deccalla tapahtuneiden äänitysten tuottamisesta vastasi Owen Bradley.Holly ei kuitenkaan ollut tyytyväinen Bradleyn saavuttamaan soundiin ja niinpä hän siirtyikin työskentelemään tuottaja Norman Pettyn kanssa New Mexicosssa. Siellä nauhoitettujen kappaleiden joukossa oli muun muassa demo kappaleesta That’ll Be the Day. Pettysta tuli yhtyeen manageri ja hän lähetti kyseisen demon Brunswick Recordsille. Yhtiö julkaisi That’ll Be the Dayn singleformaatissa kreditoituna The Cricketsille. Siitä kehkeytyi yhtyeen nimi.

Syyskuussa 1957 yhtyeen ollessa kiertueella That’ll Be the Day nousi Yhdysvaltojen Best Sellers in Stores – listan sekä Britannian singlelistan kärkeen. Sitä seurasi heti saman vuoden lokakuussa toinen suuri menestyssingle Peggy Sue. Marraskuussa 1957 julkaistu esikoispitkäsoitto The Chirping Crickets nousi Englannin albumilistalla viidenneksi. Hollyn toinen esiintyminen The Ed Sullivan Showssa ajoittui tammikuuhun 1958. Pian sen jälkeen hän konsertoi Australiassa ja Britanniassa. Alkuvuodesta 1959 Holly kasasi uuden taustayhtyeen. Sen muodostivat basisti Waylon Jennings, joka loi myöhemmin menestyksekkään uran countrymusiikin parissa, kuuluisana sessiomuusikkona kunnostautunut kitaristi Tommy Allsup ja rumpali Carl Burns. Yhtye teki kiertueen Yhdysvaltojen keskilännessä. Iowan Clearlakessa soitetun konsertin jälkeen Hollyn oli tarkoitus matkustaa lentokoneella seuraavaan keikkapaikkaan, joka olisi ollut Minnesotan Moorheadissa. Pian lentokoneen nousun jälkeen se murskaantui tappaen Hollyn, samalle kiertueelle osallistuneet Big Bopperin ja Ritchie Valensin sekä lentäjän. Kyseinen tragedia on dokumentoitu Don McLeanin vuoden 1972 klassikkohittiin American Pie päivänä, jona musiikki kuoli. Lyhyen uransa aikana Holly kirjoitti, äänitti ja tuotti oman materiaalinsa. Häntä pidetään usein artistina, joka määritteli kahdesta kitarasta, bassosta ja rummuista muodostuneen perinteisen rock and roll – kokoonpanon. Holly oli keskeinen vaikuttaja esimerkiksi Beatlesille, Stoneseille ja Eric Claptonille. Hän oli ensimmäisten vuonna 1986 Rock and Roll Hall of Fameen päässeiden artistien joukossa. Rolling Stonen sadan merkittävimmän artistin listalla Hollyn sijoitus oli kolmastoista.