sunnuntai 3. syyskuuta 2017

Maanantain mainio:Shockrockin kiistaton edelläkävijäalbumi

W.A.S.P.:W.A.S.P.

17. elokuuta 1984 ilmestynyt W.A.S.P.:in nimeä kantanut esikoispitkäsoitto on kiistaton shockrockin merkkipaalu. Esimerkiksi Kissin Animalizen tavoin kyseinen albumi lukeutuu  yleisesti tietyn rocksukupolven ensimmäisiin levyhankintoihin. I Wanna Be Somebody on albumin raivoisa avauskappale ja edustaa samalla edelleen W.A.S.P.:in esikoisen tunnetuinta antia. Kitaravallistaan ja johtohahmo Blackie Lawlessin raaoista laulusuorituksista huolimatta lähes kaikki W.A.S.P.:in debyytin kappaleet sisältävät kaivattavaa tartuntapintaa ja esimerkiksi L.O.V.E. Machine lukeutuu albumin hittipotentiaalisimpaan antiin. The Flame on eräs pitkäsoiton kirkkaimmista helmistä ja sillä on tarjottavanaan erinomainen sing along -kertosäe. Sleeping in the Fire on W.A.S.P.:in debyytin balladikaunokki, joka sisältää bluesahtavaa kitarointia ja myös akustisia elementtejä Blackien laulusuorituksen ollessa niin melodinen kuin suinkin mahdollista. Tormentor sisältää upeita rumpufillejä ja riffittelyjä ja kappaleen sooloa  edeltävässä bridgessä Blackie karjuu I'm the King of Liars tavalla, johon vain hän pystyy. On Your Knees lähestyy tyylillisesti jo speedmetallia ja sisältää mainiota sooloilua ja riffittelyä. The Torture Never Stops tarjoaa pitkäsoiton päätteeksi tarttuvaa riffittelyä ja Blackien vakuuttavaa kiljuntaa. Kappaleen loppu on suunnilleen niin raivoisa kuin se noihin aikoihin saattoi olla Tony Richardsin takoessa kannujaan täydeltä laidalta.W.A.S.P.:in esikoisalbumi on edelleen erinomainen osoitus siitä, että raaka musiikillinen ilmaisu ja tarttuvuus voivat onnistuneesti ja vakuuttavasti kohdata toisensa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti