torstai 21. syyskuuta 2017

Perjantain pohjat:Kotimaisen katurockin klassikon kova kakkosalbumi

Smack:Rattlesnake Bite

Syksyllä 1985 ilmestynyt Rattlesnake Bite on Suomen tärkeimmän katurockyhtyeen Smackin toinen täyspitkä, jolla yhtye laajensi onnistuneesti musiikillista ilmaisuaan edellisenä vuonna ilmestyneestä rujosta, mutta tyylisuunnassaan täydellisesti onnistuneesta debyytistään Smack On You. Rattlesnake Biten aikaan yhtyeen kakkoskitaristiksi oli vaihtunut aikaisemmin Lamassa ja Fast Beethovensissa soittanut Rane Raitsikka, alias Harri Jäntti. Rattlesnake Biten tunnetuinta antia edustavat Smackin harvinaislaatuisen balladituotannon huippuhetkiin lukeutuva Somewhere Out of the Day sekä revittelevä cover I'm Not Your Stepping Stone, joka muistetaan parhaiten The Monkeesin näkemyksenä. Roses Have Faded tavoittaa melankolisen tunnelmansa Ilari "Claude" Peltolan upean vokalisoinnin kruunaamana erinomaisesti. Nearby the Hanging Tree on teemansakin vuoksi uhkaava ja rytmiikaltaan kiinnostava pala, joka löytää kertosäkeeseensä todellista vimmaa. Nimiraita Rattlesnake Bite ja erityisesti keikkastandardiksi muodostunut Pass That Bottle edustavat Rattlesnake Biten revittelevintä osastoa. Aavistuksen nyansikkaampi Shade of the Blade lukeutuu niin ikään pitkäsoiton todellisiin kultahippuihin ja myös Oh Lord ansaitsee kiistatta katurockklassikon tittelin. Nyansikkaampiin raitoihin lukeutuvat upeita kitaraviidakoita tarjoava pitkäsoiton kakkospuolen avausraita Weird is the Sea sekä seesteisyydessään muusta albumin tuotannosta ratkaisevasti eroava päätösraita Icedrops. Ainoastaan instrumentaalikappale On the Run edustaa kovassa seurassa hienoista täytettä. Rattlesnake Bite on klassikko lähes kaikkien muiden Smack-albumien tavoin. Ainoastaan pitkäsoiton vajaan puolen tunnin mittainen kokonaiskesto on hienoinen pettymys.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti