perjantai 1. syyskuuta 2017

Lauantain pitkä:Thin Lizzyn originaali soolokitaristi ja paljon muuta

Kolmas syyskuuta 1947 syntynyt Eric Robin Bell on irlantilainen rock- ja bluesmuusikko, joka identifioituu ensisijaisesti Thin Lizzyn ensimmäiseksi soolokitaristiksi ja perustajajäseneksi. Lizzystä lähdettyään hän johti omaa yhtyettään ennen liittymistään Noel Redding Bandiin 70-luvun puolivälissä. Myöhemmin Bell on julkaissut useita sooloalbumeita ja johtanut omaa bluesvaikutteista trioaan The Eric Bell Bandia. Bell aloitti muusikon uransa Belfastissa paikallisissa yhtyeissä. Niihin lukeutui loppuaikojen Them syys-lokakuussa 1966, jolloin Van Morrison oli vielä yhtyeen solistina. Bellin muista yhtyeistä mainittakoon Shades of Blue, The Earth Twellers ja The Bluebeats sekä niitä seurannut irlantilainen showyhtye Dreams. Bell kyllästyi showyhtye-formaattiin ja jätti Dreamsin vuonna 1969. Samaisen vuoden lopulla hän perusti paikallisten muusikoiden Phil Lynottin, Eric Wrixonin ja Brian Downeyn kanssa yhtyeen, jonka Bell nimesi Thin Lizzyksi The Dandy-sarjakuvassa esiintyneen robottihahmon Tin Lizzien mukaan. Wrixon jätti Thin Lizzyn muutaman kuukauden päästä ja jäljelle jäänyt kolmikko solmi levytyssopimuksen Decca Recordsin kanssa. Soolokitaristin ominaisuudessa Bell soitti Thin Lizzyn kolmella ensimmäisellä pitkäsoitolla, vuosien 1971 ja 1973 välillä ilmestyneillä albumeilla Thin Lizzy, Shades of Blue Orphanage sekä Vagabonds of the Western World sekä debyyttihitillä Whiskey in the Jar. Lynottin ja Downeyn kanssa Bell kirjoitti useita kappaleita, joista erityisesti The Rockerista muodostui keikkasuosikki vuosiksi eteenpäin. Täysin Bellin käsialaa oli Thin Lizzyn esikoispitkäsoitolta löytyvä kappale Ray Gun. Vaikka Thin Lizzy saavutti suosiota jo 70-luvun alkupuolella, levytyksiin, kiertueisiin ja rockelämäntapaan liittyneet paineet vaativat veronsa. Bell jätti Thin Lizzyn soitettuaan viimeisen keikkansa yhtyeessä uuden vuoden aattona 1973. Vaikka lähtöön liittyi dramatiikkaa, Bell ei osoittanut katumusta. Hänet Lizzyssä korvasi väliaikaisesti Gary Moore.

Vuonna 1974 johdettuaan omaa yhtyettään Bell sai pyynnön liittyä aikaisemmin The Jimi Hendrix Experiencessä soittaneen Noel Reddingin, kitaristi/solisti Dave Clarkin ja rumpali Les Sampsonin kanssa osaksi Noel Redding Bandia. Bell liittyi yhtyeeseen, vaikkei aluksi ollut varma siitä musiikillisesta suunnasta, jonka Noel Redding oli aikeissa ottaa. Noel Redding Band sai aikaan kaksi pitkäsoittoa ennen vuoteen 1976 ajoittunutta hajoamistaan. Vuonna 1995 ilmestyi kolmas käyttämättä jääneistä kappaleista koostunut albumi. Kakkospitkäsoitolta löytyvä kappale Blowin' oli Bellin käsialaa. Vuonna 1980 Bell teki lyhyen paluun Thin Lizzyyn ja levytti Jimi Hendrixille tribuuttikappaleen Song for Jimmy, joka julkaistiin oranssilla flexi-levyllä Flexipop -lehden elokuussa 1981 ilmestyneen numeron mukana. Se pääsi myös Thin Lizzyn vuonna 2002 julkaistulle boxille Vagabonds, Kings, Warriors, Angels, tosin suurta osaa Bellin kitarointia vajaana, sillä kappaleen alkuperäisiä masternauhoja ei löydetty. Bell osallistui myös Thin Lizzyn vuoteen 1983 ajoittuneelle jäähyväiskiertueelle ja oli näin ollen myös mukana kyseiseltä kiertueelta julkaistulla tupla-albumilla Life. 70-luvun lopussa Bell oli aktivoinut uudelleen oman yhtyeensä ja julkaisi sen kanssa ep:n vuonna 1981. Bell liittyi saksofonisti Dick Heckstall-Smithin kahdeksanhenkiseen bluesrockyhtyeeseen nimeltä Mainsqueeze. Se konsertoi Euroopassa ja julkaisi vuonna 1983 livealbumin. Myöhemmin yhtye soitti Bo Diddleyn taustayhtyeenä ja levytti myös hänen kanssaan vuonna 1986 ilmestyneen livelevyn Hey Bo Diddley:In Concert. Bell on jatkanut konsertointia ja levytyksiä Eric Bell Bandinsa kanssa 90- ja 2000-luvuilla. Hän on julkaissut sen kanssa useita albumeita ja levyttänyt myös Barrelhouse Brothersin kanssa. Vuonna 2005 Bell liittyi Gary Mooren seuraksi lavalle Dublinin Point Theatressa järjestetyssä Phil Lynottin muistokonsertissa The Boy is Back in Town. Työn alla oli tuolloin Lizzyn esikoishitti Whiskey in the Jar. Kyseinen konsertti julkaistiin myös dvd-formaatissa nimellä One Night in Dublin:A Tribute to Phil Lynott. Bell oli asunut useita vuosia Lontoossa, mutta vuonna 2010 hän muutti West Corkiin, Irlantiin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti