Keskiviikon klassikko:Eräs kaikkien aikojen livelevyistä

Motörhead:No Sleep til Hammersmith

Kesäkuussa 1981 julkaistu No Sleep til Hammersmith on Motörheadin ensimmäinen ja tunnetuin livealbumi. Yhtyeen kotimaassa Britanniassa se nousi listakärkeen ja heinäkuussa seurannut single Motorhead/Over the Top muodostui  yhtyeen suurimmaksi singlemenestykseksi nousten kuudenneksi. Kierrettyään viiden vuoden ajan ja julkaistuaan kolme pitkäsoittoa Motörhead pääsi lopulta nauttimaan suuresta suosiosta vuonna 1980 ilmestyneen albuminsa Ace of Spades myötä.  Rumpali Philty Animal Taylorin mukaan Motörhead työskenteli sitä kovemmin, mitä kuuluisammaksi yhtye tuli, mutta ei saanut juurikaan rahaa tekemästään työstä. Helmikuussa 1981 Motörhead julkaisi Girlschoolin kanssa äänittämänsä ep:n St. Valentine's Day Massacre ja maaliskuussa trio aloitti kiertueen Short Sharp Pain in the Neck, jolta on äänitetty suurin osa No Sleep til Hammersmithin kappaleista. Albumin originaali versio sisältää kaksi kappaletta Motörheadin debyyttialbumilta, viisi vuonna 1979 ilmestyneeltä pitkäsoitolta Overkill, vuonna 1980 julkaistun Bomberin nimikappaleen sekä kolme näytettä samaisena vuonna ilmestyneeltä Ace of Spadesilta nimikappale luonnollisesti mukaan lukien. Vuoden 1980 konsertista taltioitua Iron Horsea lukuun ottamatta No Sleep til Hammersmithilla julkaistujen kappaleiden äänitykset olivat Short Sharp Pain in the Neck -kiertueen Leedsissä ja Newcastlessa soitetuista konserteista.
Kiertue sai nimensä Philty Animal Taylorin onnettomuudesta ja livelevyn nimestä huolimatta Lontoon Hammersmith Odeon ei ollut mukana kiertuelistalla. Leedsissä ja Newcastlessa soitettujen keikkojen jälkeen Motörhead vastaanotti kulta- ja hopealevyn Ace of Spadesista ja hopealevyt Overkillistä sekä Please Don't Touch -singlestä. Leedsin Queens Hallissa tehdyt äänitykset eivät olleet erityisen onnistuneita ja suurin osa originaalista No Sleep til Hammersmithista onkin taltioitu Newcastlesta. Lemmyn mukaan albumista kaavailtiin alun perin tuplalevyä, mutta materialia olisi ollut riittävästi ainoastaan kolmea levypuoliskoa varten. Pitkäsoiton julkaisun aikaan Motörhead oli ensimmäisellä Amerikan-kiertueellaan, jolla yhtye soitti Ozzy Osbournen lämmittelijänä. Mojon James McNairille vuonna 2011 antamassaan haastattelussa Lemmy totesi, että No Sleep til Hammersmithin julkaisu merkitsi taloudellista muutosta, mutta suuri osa siitä kului kalliimpaan lavashowhun. Lemmy arveli Motörheadin diggarikunnan odottaneen livelevyä, sillä yhtye oli keikkaillut tiiviisti usean vuoden ajan ennen No Sleep til Hammersmithin ilmestymistä. Livealbumin saavuttamaa menestystä oli silti vaikeaa toistaa. Albumi pääsi mukaan teokseen 1001 Albums You Must Hear Before You Die. No Sleep til Hammersmith on tunnustettu paitsi erääksi edustamansa tyylisuunnan kaikkien aikojen laadukkaimmista  livelevyistä, myös yleisesti erääksi kaikkien aikojen parhaista livealbumeista. Vuonna 2011 ilmestyneessä kirjassaan Overkill:The Untold Story of Motörhead Joel McIver nimeää kyseisen pitkäsoiton Lemmyn, Philty Animal Taylorin ja Fast Eddie Clarken muodostaman Motörheadin legendaarisimman lineupin   uran huipentumaksi.