Edeltäjänsä Enterntainmentin tavoin kyseessä oli
kompromissiton ja analyyttinen albumikokonaisuus. Dave Allen jätti yhtyeen
vuonna 1981 ja hänen tilalleen tuli muun muassa Talking Headissa soittanut
Busta ”Cherry” Jones. Täytettyään velvoitteensa yhtyeen Pohjois-Amerikan
kiertueella Jonesin tilalle tuli Robert Frippin The League of Gentlemenissä
bassotellut Sara Lee. Hän oli lisäksi hyvä solisti, joka antoi yhtyeen
seuraavalle pitkäsoitolle Songs for the Free hieman kaupallisempaa sävyä.
Burnham lähti yhtyeestä keväällä 1983 ja perusti Illustrated Manin. Gill ja
King jatkoivat Gang of Fourissa ja jo samana vuotena ilmestyi seuraava
pitkäsoitto Hard. Vuonna 1986 julkaistiin The Peel Sessions, joka sisälsi
BBC:lle vuosien 1979 ja 1981 välillä tehtyjä raakoja liveäänityksiä. Luovan
tauon jälkeen Gill ja King yhdistivät voimansa jälleen vuonna 1991, jolloin
ilmestyi pitkäsoitto Mall. Shrinkwrapped-pitkäsöoitto oli vuorossa neljä vuotta
myöhemmin. Lee liittyi B-52’s – yhtyeeseen ja hänet korvasi Gail Ann Dorsey,
joka muistetaan pitkäiaikaisesta musiikillisesta yhteistyöstään David Bowien
kanssa. Yhtyeen originaali lineup teki paluun marraskuussa 2004. Seuraavana
vuonna seurasivat kiertueet Britanniassa, Euroopassa, Japanissa ja
Yhdysvalloissa. Lokakuussa 2005 yhtye julkaisi uuden pitkäsoiton Return the
Gift. Se sisälsi uudelleen levytettyjä versioita kappaleista, jotka oli alun
perin julkaistu pitkäsoitoilla Entertainment, Solid Gold ja Return of the Free
ja lisäksi mukana oli pitkäsoiton verran remix-versioita. Tammikuussa 2011
yhtye, jonka rytmiryhmän muodostivat rumpali Mark Heaney ja basisti Thomas
McNeice, julkaisi uuden pitkäsoiton Content. Albumi saavutti hyvät arviot ja
esimerkiksi Britain’s Telegraphiin kirjoittaneen Andrew Perryn mukaan kyseessä
oli yhtyeen paras albumi sitten Entertainmentin. Menestyksekkäät kiertueet
Yhdysvalloissa, Euroopassa ja Australiassa seurasivat ja niiden jälkeen King ja
Gill lopettivat yhteistyönsä. Gillin, nykyisin yhtyeen ainoan
originaalijäsenen, tuottamana vuonna 2015 ilmestyi uusi pitkäsoitto What
Happens Next?, jota seurasivat vuosina 2018 ja 2019 ilmestyneet albumit Complicit ja Happy Now. Andy Gill menehtyi helmikuun ensimmäisenä 2020. Hänet on tunnustettu erääksi post-punkin vaikutsvaltaisimmista muusikoista. Ept:t This Heaven Gives Me Migraine ja Anti Hero sisältävät hänen viimeisiksi jääneitä studionauhoituksiaan. Kesäkuussa 2021 ilmestyi tribuuttialbumi The Problem of Leisure:Celebration of Andy Gill and Gang of Four. Samana vuonna julkaistiin kokoelma-boxi Gang of Four 77-81, joka vastaanotti Grammy-ehdokkuuden. Kokoelman tiimoilta Kingistä, Burnhamista, Leestä ja Slit-yhtyeen David Pajosta koostunut lineup teki kiertueen seuraavana vuonna. Gang of Fourin diggareiksi ovat tunnustautuneet esimerkiksi
REM:n Michael Stipe, Red Hot Chili Peppersin Flea sekä Nirvanan Kurt Cobain.
perjantai 2. helmikuuta 2024
Lauantain pitkä:Merkittävä brittiläinen post-punkin edustaja
Gang of Four on Leedsissä vuonna 1977 perustettu
post-punkyhtye. Sen originaalin kokoonpanon muodostivat solisti Jon King,
kitaristi Andy Gill, basisti Dave Allen ja rumpali Hugo Burnham. Yhtye on
toiminut useissa erilaisissa lineupeissa ja siinä on soittanut useita
tunnettuja muusikoita, kuten Sara Lee ja Gail Ann Dorsey. 80-luvun aikana yhtye
piti taukoa, mutta 90-luvulla erilaiset line upit julkaisivat kaksi
pitkäsoittoa. Yhtyeen originaali kokoonpano palasi yhteen vuosiksi 2004–2006,
mutta vuoteen 2013 mennessä Gill oli ainoa originaalijäsen. Gang of Fourin
musiikki on yhdistelmä punkrockia, funkia ja dubia tekstien painottuessa
yhteiskunnan sosiaalisiin ja poliittisiin epäkohtiin. Gang of Fouria pidetään
yleisesti eräänä 70- ja 80-lukujen vaihteen merkittävimmistä post-punkyhtyeistä.
80-luvun alkupuolella ilmestyneillä pitkäsoitoillaan Songs of the Free ja Hard
yhtye pehmensi soundiaan ja tuli lähemmäksi dance-punkia. Gang of Fourin vuoden
1979 esikoispitkäsoitto Entertainment sijoittui sijalle 483. Rolling Stonen 500
kaikkien aikojen parhaan albumin listalla. Pitchfork Media listasi mainitun
albumin jopa 70-luvun kahdeksanneksi parhaaksi. Rolling Stonen David Fricken
mukaan Gang of Four on ehkäpä rockin historian paras poliittisesti motivoitunut
yhtye. Yhtyeen esikoissingle Damaged Goods nauhoitettiin kesäkuussa 1978 ja se ilmestyi saman vuoden joulukuussa Edinburghin Fast Procuct – yhtiön julkaisemana.
Kappaleesta kehittyi indie- hitti ja suosittu myös John Peelin
radio-ohjelmassa. Keikkailunsa myötä Gang of Four saavutti kansainvälistä
huomiota ja yhtye soitti menestyksekkäitä keikkoja ympäri Eurooppaa sekä
Yhdysvalloissa. EMI solmi yhtyeen kanssa levytyssopimuksen ja mainitun
levy-yhtiön julkaisemana yhtyeen debyyttisingle oli At Home He’s a Tourist,
joka nousi listoille vuonna 1979. Vuonna 1981 yhtye julkaisi toisen
pitkäsoittonsa Solid Gold.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti