Tiistain tukeva:Ensimmäinen kitarismin henkilöitymän kuoleman jälkeen julkaistu albumi

Jimi Hendrix:The Cry of Love

Viides maaliskuuta 1971 Reprise Recordsin julkaisemana ilmestynyt The Cry of Love on ensimmäinen Jimi Hendrixin kuoleman jälkeen julkaistu albumi. Se sisältää materiaalia, jota Hendrix oli kaavaillut julkaistavaksi neljännellä studiolevyllään. Vaikka suuri osa The Cry of Lovelle päätyneistä kappaleista löytyi Hendrixin alustavista biisilistoista, albumin lopullisista kappalevalinnoista vastasivat insinööri Eddie Kramer ja rumpali Mitch Mitchell manageri Michael Jefferyn avustuksella. Viimeksi mainittu pääsi krediittitietoihin apulaistuottajina tuottajien ollessa Hendrix, Kramer ja Mitchell. Yhdysvalloissa Reprisen ja Britanniassa Track Recordsin julkaisemana ilmestynyt The Cry of Love muodostui menestyksekkääksi ja albumi saavutti lopulta platinaa vuonna 1998. Myös kriitikoiden antama palaute oli myönteistä ja Cry of Lovella ilmestyneitä kappaleita julkaistiin uudelleen esimerkiksi vuonna 1997 ilmestyneellä ja onnistuneella koosteella First Rays of the New Rising Sun. The Cry of Love sisälsi kappaleita, joita Hendrix oli työstänyt ennen kuolemaansa ja niitä oli suunniteltu hänen ensimmäiselle The Jimi Hendrix Experiencen hajoamisen jälkeiselle sooloalbumilleen. Suurin osa albumin kappaleista on nauhoitettu New Yorkin Electric Lady -studioilla rumpali Mitch Mitchellin ja basisti Billy Coxin kanssa. The Cry of Loven kymmenestä kappaleesta Hendrix oli ehtinyt tehdä esimiksaukset noin puoleen. The Cry of Lovella julkaistavaksi suunnitelluista kappaleista Dolly Dagger ja Room Full of Mirrors ilmestyivät vasta mainitun albumin seuraajalla Rainbow Bridgellä ja niiden sijaan Cry of Lovella julkaistiin Straight Ahead ja My Friend. Vuonna 1997 kaikki The Cry of Loven kappaleet pääsivät seitsemän muun biisin kanssa mukaan varsin onnistuneelle First Rays of The New Rising Sunille. Billboardin listalla The Cry of Love nousi aluksi sijalle 17. nousten parhaimmillaan kolmanneksi. Britanniassa albumi ilmestyi samaisen vuoden huhtikuussa ollen parhaimmillaan toisena. Ilmestyttyään The Cry of Love saavutti myönteiset arvostelut esimerkiksi Rolling Stonessa ja Village Voicessa. Vuonna 1992 ilmestyneessä Rolling Stone Album Guidessa The Cry of Love arvioitiin niin ikään positiivissävyisesti ja albumin mestariteoksiksi kohotettiin kappaleet Ezy Rider ja Angel.