Kiss:Crazy Nights
Crazy Nights on yhdysvaltalaisen hardrockyhtyeen Kissin 14.
studioalbumi. Se nauhoitettiin maalis-kesäkuussa 1987 ja julkaistiin 21.
syyskuuta kyseisenä vuotena yhtyeen kotimaassa Mercuryn ja Euroopassa Vertigon
julkaisemana. Kyseessä oli toinen pitkäsoitto Kissin uudelle lineupille, jossa Paul Stanleyn, Gene Simmonsin ja Eric Carrin lisäksi mukana oli kitaristi Bruce
Kulick. Edeltäjistään poiketen Crazy Nights sisälsi myös syntetisaattoreita,
minkä vuoksi albumi edustaa kevyempää soundia verrattuna aikaisempiin pitkäsoittoihin Lick It
Up, Animalize ja Asylum. Vuonna 1998 Crazy Nightsista julkaistiin remasteroitu versio osana Kissin Remasters-sarjaa ja kyseinen pitkäsoitto
olikin yhtyeen tuotannon viimeinen remasteroitu albumi. Crazy Nightsia seuranneella kiertueella kyseisen albumin kappaleiden edustus setissä oli melko runsas, mutta
kyseisen kiertueen jälkeen monet pitkäsoiton kappaleista putosivat
keikkaohjelmistosta lopullisesti. Ainoastaan
albumin nimikappale Crazy Nights oli mukana pari vuotta myöhemmin ajoittuneella
Hot in the Shade-kiertueella ja sitä seuraavan kerran kyseinen ralli oli mukana
keikkasetissä vasta lähes parikymmentä vuotta myöhemmin Sonic Boom Over Europe –
kiertueella. Kyseinen seikka tekee Crazy Nightsista erään vähiten
keikkakontekstissa soitetuista Kiss-albumeista. Vielä vähäisemmän edustuksen on saanut osakseen ainoastaan vuonna 1981 ilmestynyt kaupallinen floppi Music from
the Elder. Crazy Nights – pitkäsoittoa työstäessään Kiss otti erilaisen lähestymistavan
musiikkia tehdessään. Menetettyään 80-luvun alkuun mennessä kaksi
alkuperäisjäsentään Kiss oli kokeillut musiikillista suunnanmuutosta kaupallisessa
mielessä epäonnistuen ja yhtyeellä oli näytön paikka. Edeltäneen pitkäsoiton
Asylumin tiimoilta tehdyn kiertueen jälkeen Kiss piti muutaman kuukauden tauon
Gene Simmonsin keskittyessä näyttelemiseen ja tuottamiseen. Tämä tarjosi
Kulickille ja Carrille mahdollisuuden vaikuttaa voimakkaammin uuteen albumiin
biisintekijöiden ominaisuudessa. Kulick oli mukana kirjoittamassa neljää ja Carr yhtä pitkäsoiton
kappaleista. Stanley osallistui aina seitsemän Crazy Nightsin kappaleen
kirjoittamisen. Nimiraita oli yhteistyötä Adam Mitchellin, upea I’ll Fight Hell
to Hold You ja When Your Walls Come Down Mitchellin ja Kulickin, Bang Bang You ja
slovarimpaa tuotantoa onnistuneesti edustava Reason to Live Desmond Childin, My
Way Childin ja Bruce Turgonin ja Turn on the Night Diane Warrenin kanssa.
Simmonsin rankka No No No on yhteistyötä Kulickin ja Carrin ja Hell Or High Water
ensin mainitun kanssa. Good Girl Gone Badin Simmons kirjoitti Davitt
Siggersonin ja Peter Digginsin ja Thief in the Nightin Mitch Weissmanin kanssa.
Kiss oli tuottanut kaksi edellistä pitkäsoittoaan itsenäisesti, mutta päätyi
tällä kertaa käyttämään yhtyeen ulkopuolista tuottajaa. Ron Nevison valittiin tehtävään myös
siksi, että hän oli toiminut tuottajana Heartin ja Ozzy Osbournen
platinamyyntiin yltäneillä pitkäsoitoilla.
Crazy Nightsin työnimi oli Eric Carrin ideana syntynyt Who Dares Wins.
Billboardin listalla Crazy Nights saavutti 18. sijan, mikä tekee siitä 80-luvun
menestyneimmän Kiss-albumin yhtyeen kotimaassa. Albumi saavutti platinaa
Kanadassa julkaisuvuotensa marraskuussa ja Yhdysvalloissa seuraavan vuoden
helmikuussa. Singleinä julkaistiin nimiraita, Reason to Live sekä Thief in the
Night, joista ensin mainittu oli menestyksekkäin ja viimeinen vähiten suosittu.
Kaikista singlekappaleista tehtiin myös musiikkivideot. Pitkäsoittoa varten
levytettiin myös pari julkaisematonta kappaletta. Stanleyn, Childin ja Kulickin
käsialaa ollutta Sword and Swinea tarjottiin kanadalaiselle rockyhtyeelle
Loverboylle. Sen soolokitaristi Paul Dean levytti biisin vuonna 1988
ilmestyneelle sooloalbumilleen Hard Core. Simmonsin ja Mitchellin jo vuonna
1981 kirjoittama Are You Always This Hot on jäänyt tähän mennessä täysin vaille
julkaisua kenenkään esittämänä. Crazy Nightsin äänityssessioista kotoisin oleva
Time Traveler julkaistiin vuonna 2001 Kissin Box-setillä. Crazy Nightsin
äänityksistä jäi käyttämättä myös monia muita kappaleita, joista yksi,
Boomerang, sai julkaisunsa pitkäsoitolla Hot in the Shade.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti