26. kesäkuuta 1955 syntynyt Michael Geoffrey, eli Mick Jones on englantilainen kitaristi, biisintekijä ja solisti, joka muistetaan ensisijaisesti jäsenyydestään brittipunkin ehkäpä keskeisimmässä yhtyeessä The Clashissa, jossa Jones vaikutti vuoteen 1983 saakka. Seuraavaksi vuorossa oli Don Letsin kanssa perustettu Big Audio Dynamite. Miehistönvaihdosten myötä siitä kehittyi ensin Big Audio Dynamite II ja lopulta pelkkä Big Audio. Tony Jamesin kanssa Jones vaikutti yhtyeessä Carbon/Silicon. Viimeksi Jones on keikkaillut osana Gorillazin livekokoonpanoa, jossa The Clashin jäsenistöstä vaikuttaa myös basisti Paul Simonon. Loppuvuodesta 2011 Jones teki musiikillista yhteistyötä Pete Wylien ja The Farm-yhtyeen kanssa. Tuloksena oli yhtye The Justice Tonight Band. Jones on toiminut myös tuottajana esimerkiksi The Libertinesin kahdella ensimmäisellä pitkäsoitolla Up the Bracket ja The Libertines. Jones syntyi Wandsworthissa Lontoossa walesilaiselle isälle ja Venäjän juutalaiselle äidille. Suuren osan lapsuudestaan hän asui isoäitinsä kanssa Etelä-Lontoossa. Jones kävi siellä Strand Schoolia ja siirtyi taidekouluun, missä tutustui rockin parissa vaikuttaviin ihmisiin. 70-luvun alussa Jones alkoi saavuttaa mainetta glamrockyhtye The Delinquentsin riveissä. Seuraavaksi vuorossa oli yhtye London SS Tony Jamesin kanssa. Yhtye lopetti toimintansa vuonna 1976 ja sen jäsenet Jones, Paul Simonon ja Keith Levene etsivät uusia musiikillisia suuntia. Bernie Rhodes tutustutti Jonesin ja Paul Simononin Joe Strummeriin. Kolmikko treenasi Camden Townissa ja The Clash oli syntynyt. Jones vaikutti sen kitaristina, biisintekijänä ja solistina vuoteen 1983 asti. Danny Garcian käsialaa olevassa, vuonna 2012 ilmestyneessä dokumenttielokuvassa ja kirjassa The Rise and Fall of The Clash Jones kävi harvinaislaatuisesti läpi yhtyeestä lähtemiseensä vaikuttaneita syitä. The Clashin jäsenenä Jones pääsi Rock and Roll Hall of Fameen vuonna 2003. Yhtyeen vuonna 2013 ilmestyneen boxin Sound System promoaminen on Jonesin mukaan viimeinen kerta, kun hän työskentelee Clashin musiikin parissa.
Ennen Joe Strummerin vuonna 2002 tapahtunutta kuolemaa The Clashin paluu oli lähellä, mutta Rock and Roll of Fameen pääsyn myötä yhtyeen jäljelle jääneet jäsenet ystävystyivät uudestaan ja se oli heille tärkeämpää, kuin yhtyeen toiminnan uudelleen aloittaminen. The Clashin hajoamisen jälkeen Jones oli perustajajäsenenä yhtyeessä General Public. Jones ehti olla mukana useilla yhtyeen debyyttialbumi All the Ragen kappaleilla, vaikka hän jätti yhtyeen kesken levytyksen ja Jonesin tilalle tuli Kevin White. Lähdettyään General Publicista vuonna 1984 Jones perusti Big Audio Dynamiten elokuvaohjaaja Don Lettsin kanssa. Letts oli ohjannut useita The Clashin musiikkivideoita ja myös yhtyeestä kertovan dokumentin Westway to the World. Yhtyeen debyyttialbumi This Is Big Audio Dynamite ilmestyi seuraavana vuonna. Singlet Medicine Show ja E=MC nousivat listoille Britanniassa ja niistä jälkimmäinen oli kovassa rotaatiossa myös musiikkiclubeissa. Big Audio Dynamiten kakkosalbumi No 10 St merkitsi Jonesin ja Strummerin yhteistyön jatkumista. Strummer oli mukana kirjoittamassa useita pitkäsoiton kappaleista, kuten Beyond the Pale, V Thirteen ja Sightsee MC! Strummer oli myös mukana tuottamassa kyseistä pitkäsoittoa, mutta sen jälkeen kesti aikansa ennen kuin kaksikon yhteistyö jatkui. Big Audio Dynamiten kolmannen pitkäsoiton Tighten Up Vol 88 kansi oli Paul Simononin käsialaa. Neljännen albumin Megatop Phoenixin jälkeen yhtyeen kokoonpano vaihtui ja nimeksi muuttui Big Audio Dynamite II ja se julkaisi pitkäsoiton The Globe. Miehistönvaihdokset jatkuivat edelleen ja vuonna 1994 oli vuorossa nimellä Big Audio julkaistu albumi Higher Power. Vuonna 1995 ilmestyi sekä hittikokoelma Planet B.A.D., että uusi studioalbumi F-Punk, joka julkaistiin jälleen Big Audio Dynamiten nimellä.
Vuoden 1997 pitkäsoitto Entering A New Ride julkaistiin ainoastaan netissä, sillä yhtyeellä oli erimielisyyksiä tuonaikaisen levy-yhtiönsä Radioactive Recordsin kanssa. Super Hits -niminen kokoelma oli vielä vuorossa 1999. Tammikuussa 2011 Jones ilmoitti Big Audio Dynamiten paluusta ja kyseisenä vuonna yhtye esiintyi Lollapaloozan musiikkifestivaaleilla. Vuonna 2002 Jones yhdisti voimansa vanhan yhtyetoverin Tony Jamesin kanssa yhtyeessä Carbon/Cilicon. Verkossa ovat ilmestyneet albumit ATOM, Western Front ja The Crackup Suite. Yhtyeen ensimmäinen fyysinen äänite oli The News -niminen ep. Yhtye kannusti diggareitaan jakamaan musiikkiaan eri verkostoissa ja salli konserttiensa äänittämisen ja kuvaamisen. Tammi-helmikuussa 2008 yhtye soitti perjantai-iltaisin sarjan konsertteja Ladbroke Groven ja Portobello Roadin välilllä Lontoossa. Vierailijoina niillä kuultiin esimerkiksi Sex Pistolsin Paul Cookia ja Glenn Matlockia sekä The Clashin Topper Headonia. Jonesin tuottamista albumeista mainittakoon vielä Ellen Foleyn Spirit of St. Louis sekä Ian Hunterin Short Back n' Sides, jonka hän tuotti Mick Ronsonin kanssa. Gorillazin vuoden 2010 pitkäsoitolla Plastic Beach Jones ja Paul Simonon tekivät reunionin albumin nimikappaleessa. Kaksikko osallistui myös albumin tiimoilta tehtyihin konsertteihin. Loppuvuodesta 2011 muodostuneen The Justice Tonight Bandin keikoilla ovat vierailleet esimerksi Billy Bragg ja Paul Simonon. Shane McGowan vieraili yhtyeen riveissä Phoenix Parkissa sen toimiessa The Stone Rosesin lämmittelijänä osana yhtyeen paluukiertuetta heinäkuussa 2012. Kitaristina ja taustalaulajana Jones on vieraillut The Wallflowersin vuoden 2012 pitkäsoitolla Glad All Over ja vuonna 2013 Brian Enon kanssa Rachid Tahan albumilla Zoom. Jones myös konsertoi Rachid Tahan kanssa osana Zoom-projektia.
Jones oli kertojana The Flaming Lipsin järjestyksessään 15:llä studioalbumilla King's Mouth, joka julkaistiin levykauppapäivänä 20. huhtikuuta 2019. Cola Boyyn kanssa Jones oli mukana The Avalanchersin vuonna 2020 ilmestyneeltä kolmannelta studioalbumilta We Will Always Love You poimitulla singlellä We Go On.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti