Lauantain pitkä:Kolme albumia työstänyt brittiläinen pubrock-yhtye

The Motors oli brittiläinen pubrockyhtye, jonka perustivat Lontoossa vuonna 1977 yhtyeeseen Ducks Deluxe kuuluneet Nick Garvey ja Andy McMaster yhdessä kitaristi Rob Hendryn ja rumpali Rick Slaughterin kanssa. Hendryn paikan yhtyeen riveissä otti toukokuussa 1977 Bram Tchaikovsky. The Motorsin suurin menestys oli McMasterin käsialaa ollut kappale Airport, joka saavutti brittilistalla neljännen sijan vuonna 1978. Jätettyään Ducks Deluxen alkuvuodesta 1975 Garvey muodosti yhtyeen The Snakes Slaughterin ja solisti Robert Gotobedin kanssa. Se julkaisi ennen hajoamistaan ainoastaan yhden singlen ja Gotobed jatkoi musiikin työstämistä myöhemmin brittiläisessä punkrockyhtyeessä Wire. Managerinsa Richard Ogdenin kehotuksesta Garvey muodosti oman yhtyeensä. Tammikuussa 1977 hän alkoi nauhoittaa demoja yhtyetoverinsa Andy McMasterin kanssa. Samaisen vuoden maaliskuussa The Motors soitti debyyttikeikkansa Lontoon Marquee-clubilla ja 22. päivä samaista kuuta yhtye nauhoitti kolme kappaletta John Peelin BBC Radio 1 -showta varten. Toukokuuhun 1977 mennessä The Motors oli solminut levytyssopimuksen Virginin kanssa ja 12. syyskuuta yhtye nauhoitti materiaalia toista John Peel -sessiota varten. The Motorsin originaalikokoonpano julkaisi kaksi kohtuullisesti menestynyttä albumia. Niistä 1 ilmestyi lokakuussa 1977 ja Approved by The Motors seuraavana vuonna. Syyskuussa 1977 ilmestynyt The Motorsin esikoissingle Dancing the Night Away saavutti brittilistalla sijan 42. Yhtyeen suurin singlehitti Airport saavutti jonkinasteista menestystä myös Yhdysvalloissa. Sen seuraaja Forget About You ilmestyi kahta kuukautta myöhemmin. The Motorsin legendaarisin lineup hajosi Tschaikovskyn jätettyä yhtyeen 28. elokuuta 1978 Readingin festivaaleilla soitetun konsertin jälkeen. Se jäi The Motorsin viimeiseksi Britanniassa soittamaksi konsertiksi, jossa yhtye samalla lämmitteli Status Quota. Hieman myöhemmin myös Slaughter jätti The Motorsin. Tschaikovsky tuli julkaisemaan kolme sooloalbumia. Niistä ensimmäiseltä poimittu voimapoppia edustanut single The Girl of My Dreams nousi Yhdysvalloissa top 40:ään. The Meteorsin uusiutuneen studioline-upin täydensivät basisti Martin Ace ja rumpali Terry Williams. Kaksikon varhaisempi yhteinen yhtye oli ollut Man. Ace palasi myöhemmin Manin kokoonpanoon ja Williamsin The Motorsin jälkeisiin yhtyeisiin ovat lukeutuneet Rockpile ja Dire Straits.The Motorsin kolmas ja vuonna 1980 ilmestynyt pitkäsoitto Tenement Steps sisälsi pieneksi hitiksi muodostuneen kappaleen Love and Loneliness. Albumin ilmestymisen jälkeen Garvey ja McMaster ilmoittivat hajottaneensa yhtyeen. Soolouransa ansiosta Tschaikovsky oli The Motorsin eniten julkisuutta saavuttanut jäsen. Hän konsertoi yhtyeineen Joe Perry Projectin, The Carsin ja Alice Cooperin kanssa ja esiintyi Don Kirshnerin tv-ohjelmassa Rock Concert. Vuonna 1981 ilmestyneen viimeisen sooloalbuminsa Funland jälkeen Tschaikovsky avasi 80-luvulla äänitysstudionsa ja seuraavan vuosikymmenen alkupuolella hän soitti ajoittain blueskeikkoja. Garveyn ainoa sooloalbumi oli vuonna 1982 ilmestynyt Blue Skies. 80-luvun aikana hän teki sessiotöitä esimerkiksi Paul McCartneylle. Yhtyeensä kanssa Garvey oli tuottajana The Sunnyboysin kolmannella ja vuonna 1984 ilmestyneellä albumilla Get Some Fun. McMasterin on kerrottu edelleen nauhoittavan musiikkia ja asuvan pienessä kaupungissa Britannian kaakkoisosissa. Slaughter soitti 80-luvun aikana useissa yhtyeissä, kuten Fallen Angelsissa, jonka jäsenistöön kuului hänen serkkunsa ja aikaisemmin The Vibratorsissa vokalisoinut Knox. The Motorsin kolme pitkäsoittoa julkaistiin Britanniassa uudelleen 27. maaliskuuta 2006 livebiiseillä, sinkkujen b-puolilla ja remiksauksilla ryyditettyinä. Julkaisijana oli Captain Oi!, kansiteksteistä vastasi Record Collectorin Joe Geesin ja mukana seurasivat myös kitaristi Nick Garveyn kommentit. Tschaikovskyn kolmesta sooloalbumista kaksi ensimmäistä, eli Stranger Man Changed Man ja The Russians Are Coming julkaistiin uudelleen vuonna 1998 osana brittiläisen rockin uudelleenjulkaisusarjaa. Uudelleennulkaisuista vastannut WEA Japan hyödynsi originaaleja masternauhoja ja kansitaidetta. Kukin cd sisälsi lisäksi laajaa historiallista informaatiota, kappaleiden lyriikat ja musiikillista kommentaatiota japaniksi. Mainitut cd:t olivat saatavilla ainoastaan Japanissa ja nykyisin ne on myyty loppuun. Stranger Man Changed Man -albumista on ilmestynyt 21 kappaletta sisältävä ja harvinaisilla sinkkujen b-puolilla ja kappaleiden liveversioilla laajennettu uusintapainoscd. Audiot ovat kuitenkin lp:ltä ja singleiltä, eivätkä originaaleilta  masternauhoilta. Joulukuussa 2007 Hip O-Select julkaisi Sttranger Man Changed Manista albumin Yhdysvaltain-painoksen originaaleja masternauhoja ja kansitaidetta hyödyntäneen cd-version. Sen kappalejärjestys noudattaa kuitenkin albumin brittipainosta ja eroaa myös vuonna 1998 Japanissa julkaistusta versiosta. Garveyn sooloalbumia Blue Skies ei toistaiseksi ole julkaistu cd-formaatissa.