tiistai 15. syyskuuta 2020

Keskiviikon klassikko:Small Facesin toiseksi suurin singlemenestys

Lazy Sunday on brittiläisen rockyhtyeen Small Facesin vuonna 1968 singleformaatissa ilmestynyt kappale, joka nousi brittilistan kakkossijalle. Mainitusta biisistä muodostui samalla yhtyeen toiseksi suurin singlemenestys elokuussa 1966 ilmestyneen ja seuraavassa kuussa Small Facesin ainoaksi listakärkeen nousseeksi kappaleeksi osoittautuneen All Or Nothingin jälkeen. Totuttuun tapaan Small Facesin biisintekijäparivaljakon; Steve Marriottin ja Ronnie Lanen käsialaa olleesta Lazy Sundaystä muodostui varsin suosittu, vaikka kappale julkaistiinkin singlenä vastoin yhtyeen omia toiveita. Kappale on lisäksi mukana yhtyeen vuonna 1968 ilmestyneellä ja Britanniassa listakärkeen nousseella albumilla Ogden's Nut Gone Flake, mutta singleformaatissa se ilmestyi ennen pitkäsoittoa. Musiikillisesti Lazy Sunday hyödyntää traditionaalista cockney Lontoon East Endin music hall-soundia. Tekstinsä osalta Lazy Sunday sai inspiraationsa riidoista, joita Steve Marriottilla oli naapureidensa kanssa. Kappaleessa keskeisiksi muodostuivat myös voimakkaasti vaihtelevat vokaaliosuudet. Suuren osan kappaleesta Marriott vokalisoi liioitellulla cockney-aksentilla, mutta viimeisessä bridgessä ja kahdessa viimeisessä säkeistössä hän palaa transatlanttiseen aksenttiinsa. Cockney-aksenttia Marriott hyödynsi Lazy Sundayssa myös siksi, että The Hollies-yhtye oli väittänyt, ettei hän ollut  milloinkaan laulanut omalla aksentillaan. John Lydon on maininnut Small Facesin yhdeksi harvoista vaikuttajistaan ollessaan solistina Sex Pistolsissa. Lazy Sundayssa on kuultavissa todistetta Marriottin vaikutuksesta. Small Facesin kosketinsoittajan Ian McLaganin mukaan basisti Ronnie Lanen käsialaa olleet ja kappaleessa kuullut rooty dooty di -säkeet olivat erään The Whon roudarin imitointia. Small Faces ja The Who olivat hiljattain olleet yhteisellä kiertueella Australiassa. Taustalaulussa minuutin ja 45 sekunnin kohdalla imitoidaan hetki Rolling Stonesin (I Can't Get No) Satisfactionia. Kappaleen lopussa kuullaan linnunlaulua ja kirkon kellojen ääntä. Lazy Sunday pääsi mukaan vuonna 2009 valmistuneeseen brittiläiseen komediaelokuvaan The Boat That Rocked. Kappaleesta työstettiin edullinen promovideo, joka kuvattiin rumpali Kenney Jonesin vanhempien kotona Stepneyssä, Itä-Lontoossa. ja siinä hänen naapurinsa on kuristavinaan Marriottin. The Toy Dolls levytti Lazy Sundaysta coverin vuonna 1995 ilmestyneelle albumilleen Orcastrated. Lontoolainen indie/garagerockyhtye The Libertines versioi samaisen kappaleen vuonna 2003 brittiläisen elokuvan Blackball soundtrackille. Jack Wildin versio on löydettävissä hänen ensimmäiseltä studioalbumiltaan The Jack Wild Album. Vuonna 2008 Leedsistä kotoisin ollut indierockyhtye Kaiser Chiefs versioi Lazy Sundayn Ranskan radiolle.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti