The Dictators on yhdysvaltalainen New Yorkissa perustettu
punkrockyhtye. Kriitikko John Douganin mukaan kyseessä on eräs maailman
parhaista ja vaikutusvaltaisimmista protopunkyhtyeistä. The Dictators on
esiteltynä Clevelandissa Rock and Roll Hall of Famen niinkutsutussa
punksiivessä. Steven Van Zant kutsui yhtyettä linkiksi MC 5:n, Stoogesin ja New
York Dollsin sekä 70-luvun puolivälin jälkeisen punkräjähdyksen välillä.
Yhtyeen originaalin levytyskokoonpanon muodostivat basisti/laulaja/biisintekijä
Andy Shernoff, soolokitaristi Ross "The Boss" Friedman,
rytmikitaristi Scott "Top Ten" Kentner ja rumpali Stu Boy King. Mainittu kokoonpano vahvistettuna ajoittain vokalistin tehtäviä hoitaneella
roudarilla Handsome Dick Manitoballa levytti Epic Recordsille vuonna 1975
ilmestyneen The Dictatorsin esikoisalbumin The Dictators Go Girl Crazy! Pitkäsoiton tuottajina
olivat erityisesti Blue Öyster Cultin kanssa tekemästään yhteistyötä tunnetuksi tulleet Sandy Pearlman ja Murray Krugman. Ilmestymisaikanaan pitkäsoiton myynti jäi
vähäiseksi, mutta myöhemmin albumia on pidetty jopa lähtölaukauksena
amerikkalaiselle punkrockille. Se toimi myös inspiraation lähteenä
ruohonjuuritason yhtyeille vuosikymmenien ajaksi eteenpäin. Huonoon levymyyntiin
turhautuneena yhtye hajosi muutaman kuukauden ajaksi vuonna 1975, mutta palasi
seuraavan vuoden alussa kokoonpanolla, jossa Shernoffin korvasi Mark "The
Animal" Mendoza ja Kingin tilalle tuli Ritchie Teeter. Shernoff palasi
yhtyeeseen muutamaa kuukautta myöhemmin, mutta tällä kertaa hän toimi
kosketinsoittajana. Kyseinen line up varmisti levytyssopimuksen Asylum
Recordsin kanssa ja julkaisi vuonna 1977 toisen pitkäsoittonsa Manifest
Destiny. Tuottajina olivat edelleen Pearlman ja Krugman ja kappaleet Shernoffin
käsialaa. Vuoteen 1978 mennessä Mendoza, joka tuli pian liittymään Twisted
Sisteriin, oli jättänyt Dictatorsin.
Shernoff palasi originaaliin vakanssiinsa basistin paikalle. Manitobasta, Shernoffista, Friedmanista, Kentneristä ja Kingistä muodostunut lineup levytti pitkäsoiton Bloodbrothers. Tuottajat ja biisintekijä olivat samat, kuin kahdella edeltäneellä yhtyeen albumilla. Kyseessä on ensimmäinen Dictatorsin pitkäsoitto, jolla Manitoba toimi solistina kaikissa kappaleissa. Bruce Springsteen, joka oli jo tuolloin yhtyeen suuri diggari, laskee neljään albumin avauskappaleen Faster and Louder alussa. Pitkäsoitolta löytyvä Baby, Let's Twist oli pieni hitti itärannikon radioasemilla. Valtavirran suosio jäi silti saavuttamatta ja yhtye hajosi seuraavana vuonna. Hieman ennen hajoamista Twisted Sisterin jättänyt rumpali Mel Anderson korvasi Teeterin. Dictatorsin hajoamisen jälkeen Shernoff työskenteli levytuottajana ja biisintekijänä. Friedman teki aluksi töitä ranskalaisen hardrockyhtyeen Shakin Streetin kanssa. Vuonna 1982 hänestä tuli Manowarin perustajajäsen. Friedman oli mukana yhtyeen kuudella ensimmäisellä pitkäsoitolla ja hän jätti Manowarin vuonna 1988 ilmestyneen albumin Kings of Metal jälkeen. Friedman vaikutti lisäksi tuottajana Anthraxin ensimmäisllä demolla. Dictatorsin jäsenet alkoivat soitella jälleen vuonna 1981 ja ROIR julkaisi yhtyeeltä ainoastaan kasettiformaatissa Andy Shernoffin tuottaman Fuck 'Em If They Can't Take A Joken. Se sisälsi kappaleita kaikilta yhtyeen siihenastisilta pitkäsoitoilta, coverbiisit Velvet Undergroundilta ja Mott the Hooplelta ja myös kaksi uutta Shernoffin kirjoittamaa kappaletta. Seuraavan viiden vuoden aikana Dictators teki muutamia reunion-konsertteja. Loppuvuodesta 1986 Shernoff ja Manitoba perustivat kitaristi Daniel Reyn kanssa yhtyeen Wild Kingdom. Se levytti version New York New Yorkista vuonna 1988 ilmestyneelle soundtrackille Mondo New York. Vuonna 1990 MCA Records julkaisi Wild Kingdomin esikoisalbumin And You?, joka oli Shernoffin kirjoittama ja tuottama.
Välttääkseen oikeusjutun samannimiseltä tv-showlta yhtye ryhtyi käyttämään nimeä Manitoba's Wild Kingdom. Tähän mennessä Friedman oli korvannut Reyn kitaranvarressa. Kestoltaan ainoastaan 25-minuuttinen And You? saavutti erinomaiset arviot ja Rolling Stone kutsui albumia ensimmäiseksi 90-luvun hienoksi punkrocklevyksi. Shernoff levytti ja konsertoi The Fleshtonesin kanssa vuosina 1989 ja 1990. Hän kirjoitti ja levytti myös The Ramonesin kanssa ja hänestä tuli menestynyt levytuottaja. Kempner saavutti kunnioitusta rootsrockyleisön keskuudessa 80-luvun aikana työskentelemällä The Del- Lordsin kanssa. Vuonna 1992 Kempner julkaisi arvostetun sooloalbuminsa Tenement Angels ja seuraavana vuonna hän liittyi The Brandosiin. Heavy metal-yleisö kunnioitti Friedmania tämän Manowarin ja Brain Surgeonsin kanssa tekemänsä työn ansiosta. 1990-luvun lopussa Dictators alkoi äänittää uutta Shernoffin tuottamaa ja kirjoittamaa pitkäsoittoa. Rumpalina oli aluksi Frank Furnaro, sitten jälleeen Patterson. D.F.F.D. -niminen albumi ilmestyi 2001. Allmusicin mukaan kyseessä on yhtyeen laadukkain pitkäsoitto. The Dictators jatkoi esiintymisiä omistautuneelle yleisölle ja vuonna 2005 yhtye julkaisi Shernoffin tuottaman livealbumin Viva Dictators. Kahta vuotta myöhemmin yhtye viimeisteli demoista, harvinaisuuksista ja julkaisemattomista kappaleista koostuneen albumin, jonka äänitykset olivat yhtyeen yli 30 vuotta kestäneen uran ajalta. Norton Recordsin julkaisema pitkäsoitto oli nimeltään Every Day is Saturday. Nimensä se oli napannut Dictatorsin esikoisalbumilta löytyvästä kappaleesta Weekend. Shernoff muodosti yhtyeen The Masterplan. Vuonna 2003 siltä ilmestyi albumi Colossus of Destiny ja vuonna 2011 pitkäsoitto Maximum Respect. Lokakuussa 2006 Dictators esiintyi CBGB:n legendaarisen NYC -clubin viimeisissä konserteissa.
Mukana oli myös Blondie ja Dictatorsin viimeisenä biisinä soitetussa Blitzkrig Bopissa lavalle saapui Tommy Ramone, tuossa vaiheessa viimeinen hengissä oleva Ramonesin originaalijäsen. Marraskuussa 2007 Manitoba julkaisi BackBeatBooksin kautta The Official Punk Rock Book of Listsin kirjailija Amy Wallacen kanssa. Toukokuussa 2008 Wild Kingdom teki reunionin Joey Ramonen Birthday Bashissa New Yorkin Fillmoressa. Saman vuoden heinäkuussa ilmestyi Kempnerin hyvän vastaanoton saavuttanut toinen sooloalbumi Saving Grace ja lokakuussa Dictators soitti neljä konserttia Espanjassa. Ross the Bossin debyyttisoolo New Metal Leader ilmestyi elokuussa 2008. Toinen pitkäsoitto Hailstorm oli vuorossa 2010. Pattersonin toinen albumi The LP is dead ilmestyi marraskuussa 2009 No Fun Recordsin julkaisemana. Kempner ja muut Del-Lordsit tekivät alkuvuodesta 2010 menestyksekkään kiertueen Espanjassa. Maaliskuussa 2011 GB Music julkaisi uudelleen Kempnerin esikoissoolon Tenement Angels. Albumin remasteroitu cd-versio sisältää bonusraidan ja rajoitetun 500 kappaleen vinyylipainoksen mukana seuraa Kempnerin nimikirjoituksen sisältävä posteri. 2012 Shernoff julkaisi debyyttisooloep:nsä Don't Fade Away, jolle kriitikko Mark Deming antoi varauksettoman suosionsa. Vuonna 2013 oli vuorossa Shernoffin toinen ep On the First Day Man Created God. Molempien julkaisijana oli Yazoo Squelch Records. 10. huhtikuuta 2012 rumpali Richard Teeter menehtyi syövän aiheuttamiin komplikaatioihin. Syksyllä 2011 Manitoba, Ross the Boss ja Patterson muodostivat Reyn ja Dean Risplerin kanssa yhtyeen Manitoba ja soittivat muutamia konsertteja. Toukokuussa 2013 yhtyeen nimeksi vaihtui The Dictators NYC. Syksyllä 2015 yhtye julkaisi singlen Supply and Demand, jonka kakkosbiisinä coveroitiin MC5:n klassikko Kick Out the Jams. Toukokuun ensimmäisenä 2018 originaalirumpali Stuart "Stu Boy" King menehtyi syöpään. Marraskuussa 2019 ilmestyi Manitoban ensimmäinen sooloalbumi Born in the Bronx. 28. toukokuuta 2020 Andy Shernoff ilmoitti Dictatorsin kokoavan rivinsä nauhoitaakseen uutta tuotantoa ja lisäksi mahdollisesti jatkaakseen keikkailuaan. Bassosta ja vokalisoinnista vastanneen Shernoffin lisäksi lineupin muodostivat kitaristit Ross the Boss ja Kempner ja aikaisemmin Blue Öyster Cultissa vaikuttanut rumpali Albert Bouchard. Kuudes huhtikuuta 2021 yhtye ilmoitti Kempnerin jättävän Dictatorsin terveyssyistä. 18. lokakuuta ilmoitettiin hänen paikkansa ottavan esimerkiksi David Johansenin ja Earl Slickin kanssa työskennelleen Keith Rothin. Kempner menehtyi 29. marraskuuta 2023. Syyskuussa 2024 ilmestyi The Dictatosin nimeä kantava ja järjestyksessään kuudes studioalbumi.
Shernoff palasi originaaliin vakanssiinsa basistin paikalle. Manitobasta, Shernoffista, Friedmanista, Kentneristä ja Kingistä muodostunut lineup levytti pitkäsoiton Bloodbrothers. Tuottajat ja biisintekijä olivat samat, kuin kahdella edeltäneellä yhtyeen albumilla. Kyseessä on ensimmäinen Dictatorsin pitkäsoitto, jolla Manitoba toimi solistina kaikissa kappaleissa. Bruce Springsteen, joka oli jo tuolloin yhtyeen suuri diggari, laskee neljään albumin avauskappaleen Faster and Louder alussa. Pitkäsoitolta löytyvä Baby, Let's Twist oli pieni hitti itärannikon radioasemilla. Valtavirran suosio jäi silti saavuttamatta ja yhtye hajosi seuraavana vuonna. Hieman ennen hajoamista Twisted Sisterin jättänyt rumpali Mel Anderson korvasi Teeterin. Dictatorsin hajoamisen jälkeen Shernoff työskenteli levytuottajana ja biisintekijänä. Friedman teki aluksi töitä ranskalaisen hardrockyhtyeen Shakin Streetin kanssa. Vuonna 1982 hänestä tuli Manowarin perustajajäsen. Friedman oli mukana yhtyeen kuudella ensimmäisellä pitkäsoitolla ja hän jätti Manowarin vuonna 1988 ilmestyneen albumin Kings of Metal jälkeen. Friedman vaikutti lisäksi tuottajana Anthraxin ensimmäisllä demolla. Dictatorsin jäsenet alkoivat soitella jälleen vuonna 1981 ja ROIR julkaisi yhtyeeltä ainoastaan kasettiformaatissa Andy Shernoffin tuottaman Fuck 'Em If They Can't Take A Joken. Se sisälsi kappaleita kaikilta yhtyeen siihenastisilta pitkäsoitoilta, coverbiisit Velvet Undergroundilta ja Mott the Hooplelta ja myös kaksi uutta Shernoffin kirjoittamaa kappaletta. Seuraavan viiden vuoden aikana Dictators teki muutamia reunion-konsertteja. Loppuvuodesta 1986 Shernoff ja Manitoba perustivat kitaristi Daniel Reyn kanssa yhtyeen Wild Kingdom. Se levytti version New York New Yorkista vuonna 1988 ilmestyneelle soundtrackille Mondo New York. Vuonna 1990 MCA Records julkaisi Wild Kingdomin esikoisalbumin And You?, joka oli Shernoffin kirjoittama ja tuottama.
Välttääkseen oikeusjutun samannimiseltä tv-showlta yhtye ryhtyi käyttämään nimeä Manitoba's Wild Kingdom. Tähän mennessä Friedman oli korvannut Reyn kitaranvarressa. Kestoltaan ainoastaan 25-minuuttinen And You? saavutti erinomaiset arviot ja Rolling Stone kutsui albumia ensimmäiseksi 90-luvun hienoksi punkrocklevyksi. Shernoff levytti ja konsertoi The Fleshtonesin kanssa vuosina 1989 ja 1990. Hän kirjoitti ja levytti myös The Ramonesin kanssa ja hänestä tuli menestynyt levytuottaja. Kempner saavutti kunnioitusta rootsrockyleisön keskuudessa 80-luvun aikana työskentelemällä The Del- Lordsin kanssa. Vuonna 1992 Kempner julkaisi arvostetun sooloalbuminsa Tenement Angels ja seuraavana vuonna hän liittyi The Brandosiin. Heavy metal-yleisö kunnioitti Friedmania tämän Manowarin ja Brain Surgeonsin kanssa tekemänsä työn ansiosta. 1990-luvun lopussa Dictators alkoi äänittää uutta Shernoffin tuottamaa ja kirjoittamaa pitkäsoittoa. Rumpalina oli aluksi Frank Furnaro, sitten jälleeen Patterson. D.F.F.D. -niminen albumi ilmestyi 2001. Allmusicin mukaan kyseessä on yhtyeen laadukkain pitkäsoitto. The Dictators jatkoi esiintymisiä omistautuneelle yleisölle ja vuonna 2005 yhtye julkaisi Shernoffin tuottaman livealbumin Viva Dictators. Kahta vuotta myöhemmin yhtye viimeisteli demoista, harvinaisuuksista ja julkaisemattomista kappaleista koostuneen albumin, jonka äänitykset olivat yhtyeen yli 30 vuotta kestäneen uran ajalta. Norton Recordsin julkaisema pitkäsoitto oli nimeltään Every Day is Saturday. Nimensä se oli napannut Dictatorsin esikoisalbumilta löytyvästä kappaleesta Weekend. Shernoff muodosti yhtyeen The Masterplan. Vuonna 2003 siltä ilmestyi albumi Colossus of Destiny ja vuonna 2011 pitkäsoitto Maximum Respect. Lokakuussa 2006 Dictators esiintyi CBGB:n legendaarisen NYC -clubin viimeisissä konserteissa.
Mukana oli myös Blondie ja Dictatorsin viimeisenä biisinä soitetussa Blitzkrig Bopissa lavalle saapui Tommy Ramone, tuossa vaiheessa viimeinen hengissä oleva Ramonesin originaalijäsen. Marraskuussa 2007 Manitoba julkaisi BackBeatBooksin kautta The Official Punk Rock Book of Listsin kirjailija Amy Wallacen kanssa. Toukokuussa 2008 Wild Kingdom teki reunionin Joey Ramonen Birthday Bashissa New Yorkin Fillmoressa. Saman vuoden heinäkuussa ilmestyi Kempnerin hyvän vastaanoton saavuttanut toinen sooloalbumi Saving Grace ja lokakuussa Dictators soitti neljä konserttia Espanjassa. Ross the Bossin debyyttisoolo New Metal Leader ilmestyi elokuussa 2008. Toinen pitkäsoitto Hailstorm oli vuorossa 2010. Pattersonin toinen albumi The LP is dead ilmestyi marraskuussa 2009 No Fun Recordsin julkaisemana. Kempner ja muut Del-Lordsit tekivät alkuvuodesta 2010 menestyksekkään kiertueen Espanjassa. Maaliskuussa 2011 GB Music julkaisi uudelleen Kempnerin esikoissoolon Tenement Angels. Albumin remasteroitu cd-versio sisältää bonusraidan ja rajoitetun 500 kappaleen vinyylipainoksen mukana seuraa Kempnerin nimikirjoituksen sisältävä posteri. 2012 Shernoff julkaisi debyyttisooloep:nsä Don't Fade Away, jolle kriitikko Mark Deming antoi varauksettoman suosionsa. Vuonna 2013 oli vuorossa Shernoffin toinen ep On the First Day Man Created God. Molempien julkaisijana oli Yazoo Squelch Records. 10. huhtikuuta 2012 rumpali Richard Teeter menehtyi syövän aiheuttamiin komplikaatioihin. Syksyllä 2011 Manitoba, Ross the Boss ja Patterson muodostivat Reyn ja Dean Risplerin kanssa yhtyeen Manitoba ja soittivat muutamia konsertteja. Toukokuussa 2013 yhtyeen nimeksi vaihtui The Dictators NYC. Syksyllä 2015 yhtye julkaisi singlen Supply and Demand, jonka kakkosbiisinä coveroitiin MC5:n klassikko Kick Out the Jams. Toukokuun ensimmäisenä 2018 originaalirumpali Stuart "Stu Boy" King menehtyi syöpään. Marraskuussa 2019 ilmestyi Manitoban ensimmäinen sooloalbumi Born in the Bronx. 28. toukokuuta 2020 Andy Shernoff ilmoitti Dictatorsin kokoavan rivinsä nauhoitaakseen uutta tuotantoa ja lisäksi mahdollisesti jatkaakseen keikkailuaan. Bassosta ja vokalisoinnista vastanneen Shernoffin lisäksi lineupin muodostivat kitaristit Ross the Boss ja Kempner ja aikaisemmin Blue Öyster Cultissa vaikuttanut rumpali Albert Bouchard. Kuudes huhtikuuta 2021 yhtye ilmoitti Kempnerin jättävän Dictatorsin terveyssyistä. 18. lokakuuta ilmoitettiin hänen paikkansa ottavan esimerkiksi David Johansenin ja Earl Slickin kanssa työskennelleen Keith Rothin. Kempner menehtyi 29. marraskuuta 2023. Syyskuussa 2024 ilmestyi The Dictatosin nimeä kantava ja järjestyksessään kuudes studioalbumi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti