sunnuntai 21. helmikuuta 2016

Maanantain mainio:Eräs 90-luvun brittipopin kiistattomista klassikkoalbumeista

Manic Street Preachers:Everything Must Go

Everything Must Go on walesilaisen rockyhtyeen Manic Street Preachersin 20. toukokuuta 1996 julkaistu neljäs studioalbumi. Epic Recordsin julkaisema pitkäsoitto oli yhtyeen albumeista ensimmäinen, joka julkaistiin tekstintekijä ja rytmikitaristi Richey Edwardsin katoamisen jälkeen. Brittipopin suosion aallonharjalla julkaistu Everything Must Go osoittautui sekä kaupalliseksi että arvostelumenestykseksi. Korkeimmillaan pitkäsoitto nousi brittilistalla sijalle kaksi ja vastaanotti useita kunnianosoituksia vuoden 1997 Brit Awardseissa. Edwardsin lähdön myötä albumi merkitsi muutosta yhtyeen soundissa. Everything Must Go nousi listoille Keski-Euroopassa, Australiassa ja Aasiassa ja myi lopulta yli kaksi miljoonaa kappaletta. Pitkäsoitto on menestynyt hyvin esimerkiksi musiikkilehtien NME ja Q järjestämissä kaikkien aikojen paras levy – tyyppisissä äänestyksissä. Albumin työnimenä oli Sounds in the Grass Jackson Pollockin maalaussarjan mukaan. Everything Must Go – nimi juontaa juurensa yhtyeen basistin Nicky Wiren veljen Patrick Jonesin näytelmään. Tyylillisesti albumi merkitsi muutosta edeltäjäänsä, pitkäsoittoon The Holy Bibble verrattuna. Syntetisaattoreita ja jousia hyödyntävä Everything Must Go on instrumentaatioltaan edeltäjäänsä rikkaampi ja rockhymnimäisyydessään pitkäsoitto sopi mainiosti osaksi ilmestymisaikansa brittipopliikettä. Myös albumin tekstien painopiste eroaa Holy Bibblesta osittain Edwardsin poistumisen myötä. Omaelämäkerrallisia kappaleita ei juuri ole, vaan pitkäsoiton tekstejä hallitsee Nicky Wiren mieltymys poliittisiin ja historiallisiin teemoihin. Everything Must Gon kappaleista viiden tekstit olivat silti vielä Edwardsin käsialaa ja seuraavan kerran hänen tekstejään oli mukana vasta vuonna 2009 julkaistulla Manicsien pitkäsoitolla Journal for Plague Lovers. Everyting Must Golle tunnusomaiset tekstilliset teemat jatkuivat yhtyeen seuraavalla albumilla This Is My Truth Tell Me Yours.

Everything Must Gon tekstien osalta valokuvaaja Kevin Carterin traagista elämää käsitellään samannimisessä kappaleessa ja Interiorsin teemana on taiteilija Willem De Kooning. Small Black Flowers That Grow in the Sky käsittelee eläinten pahoinpitelyä. Avauskappale Elvis Personator:Blackpool Pier and Elona/Alone kuvaa yhtyeen jäsenten mukaan tapaa, jolla Britannia hyväksyy amerikkalaisen kulttuurin ja jumaloi sitä. Kappale Further Away on tulkittavissa yhtyeen vapauden hetkeksi ja koska kyseessä on lähes rakkauslaulu, Wiren mukaan sitä ei olisi voitu kirjoittaa varhaisempien vuosien aikana yhtyeen uralla. Kappaleeseen No Surface All Feeling Edwards nauhoitti osan rytmikitaroista ennen katoamistaan. Kyseessä oli kaiken kaikkiaan vasta toinen Manic Street Preachersin levytysohjelmistoon päätynyt kappale, joka sisälsi Edwardsin kitarointia. Tavanomaisesti James Dean Bradfield vastaa Manic Street Preachersin levytyksillä kaikista kitaraosuuksista. Wiren mukaan kappaleen teksti heijastaa ystävän menettämisen aiheuttamaa tuskaa. The Girl Who Wanted to Be Good on yhtyeen mukaan albumin toiveikkain ja avoimin kappale. Everything Must Go pysyi top 100:ssa 103 viikon ajan ja siitä on muodostunut Manic Street Preachersin suosituin albumi. Pitkäsoitto oli viiden suosituimman joukossa vielä vuosi julkaisunsa jälkeen.

Everything Must Golta julkaistiin neljä singleä; A Design for Life, nimiraita, Kevin Carter ja Australia. Ne kaikki nousivat top teniin ja parhaiten menestyi listakakkoseksi kohonnut ja kolme viikkoa top tenissä viihtynyt A Design for Life. Vuonna 1997 yhtye soitti speciaalikeikan Manchester Areenalla yli 20 000 kuuntelijalle. Nicky Wiren mukaan kyseessä oli se hetki, jolloin hän tiesi yhtyeen saavuttaneen etsimänsä. Kyseinen konsertti julkaistiin VHS-kasettina 29. syyskuuta 1997 ja kyseinen Everything Live on myöhemmin julkaistu dvd-formaatissa ainoastaan Japanissa ja se on Dick Carruthersin ohjaama. Marraskuun alussa 2006 albumista julkaistiin kymmenvuotisjuhlapainos, jolla oli perusalbumin lisäksi mukana demoja, singlejen b-puolia, remiksejä sekä vaihtoehtoisia ottoja albumin kappaleista. Kyseinen versio oli luontevasti tuplacd ja kolmen levyn versiossa mukana oli dvd, joka sisälsi musiikkivideoita live- ja televisioesiintymisiä, sekä 45-minuuttisen pitkäsoiton työstämisestä kertovan dokumentin. Albumi saavutti erinomaiset arvostelut ja vuonna 1998 Q-lehden lukijat äänestivät sen kaikkien aikojen 11 parhaaksi levyksi. Vuonna 2000 samaisen musiikkilehden äänestyksessä Everything Must Go saavutti sijan 39. sadan kaikkien aikojen parhaan brittiläisen albumin listalla. Melody Makerin sadan kaikkien aikojen parhaan albumin listalla Everything Must Go saavutti sijan 41. Kerrangin! sadan kaikkien aikojen parhaan brittiläisen rockalbumin listalla pitkäsoitto saavuti sijan 24. Viime vuonna yhtye ilmoitti juhlistavansa Everything Must Go:n 20-vuotisjuhlaa suurimmalla konsertillaan sitten vuoden 1999. 28. toukokuuta 2016 yhtye on nimittäin aikeissa soittaa Swansean Liberty-stadionilla. Erikoisvieraana tulee olemaan Superfurry Animals. Swansean keikka tulee olemaan viimeinen ja sitä edeltävät konsertit Liverpoolissa ja Birminghamissa sekä kaksi Lontoon Royal Albert Hallissa soitettavaa keikkaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti