Lauantain pitkä:Heavy metallin luoja ja eräs kaikkien aikojen rockkitaristeista

19. helmikuuta 1948 syntynyt Anthony Frank, eli Tony Iommi on englantilainen kitaristi, biisintekijä ja tuottaja. Ensisijaisesti hän identifioituu englantilaisen uraauurtavan heavyrockyhtyeen Black Sabbathin kitaristiksi, perustajajäseneksi ja keskeisimmäksi säveltäjäksi. Iommi on myös ainoa yhtyeen jäsen, joka on ollut mukana sen kaikissa line upeissa. Työskennellessään teini-ikäisenä tehtaassa vasenkätinen Iommi menetti onnettomuudessa oikean kätensä keskisormen ja nimettömän. Tämä vaikutti ratkaisevasti hänen soittotyyliinsä. Vuonna 1968 Iommi lähti Black Sabbathia edeltäneestä Earth-yhtyeestä ja liittyi hetkeksi Ian Andersonin luotsaamaan Jethro Tulliin. Sabbathin riveihin hän palasi kuitenkin jo seuraavana vuonna ja loppuvuodesta 1969 yhtye levytti nimettömän ja suorastaan käänteentehneen debyyttipitkäsoittonsa. Vuonna 2000 oli vuorossa Iommin ensimmäinen sooloalbumi Iommi. Sen seuraaja, Fused, ilmestyi viisi vuotta myöhemmin ja kyseisellä albumilla oli lisäksi mukana Deep Purple Mark III ja IV – jäsenyyksiensä lisäksi myös Sabbathissa vaikuttanut Glenn Hughes. Fusedin julkaisun jälkeen Iommi liittyi Heaven & Helliin, joka lopetti toimintansa vuonna 2010 Ronnie James Dion kuoltua. Iommia pidetään yleisesti eräänä kaikkien aikojen vaikutusvaltaisimmista rockkitaristeista. Tuotteliaana riffien kirjoittajana tunnettu Iommi saavutti sijan 25. Rolling Stonen sadan kaikkien aikojen parhaan kitaristin listalla. Iommin elämäkerta Iron Man:My Life through Heaven and Hell with Black Sabbath ilmestyi vuonna 2011. Birminghamissa katoliseen perheeseen syntynyt Iommi oli perheen ainoa lapsi. Perheen koti Astonin Park Lanen alueella oli myös kauppa perheen olohuoneen toimiessa Iommin äidin pyörittämän kaupan varastona. Birminghamin Handsworthissa syntynyt ja kasvanut Iommi kävi Birchfieldin koulua, jossa tuleva yhtyetoveri Ozzy Osbourne oli luokkaa alempana.

Alle kymmenvuotiaana Iommi kaatui ja loukkasi pahoin ylähuulensa toisen pojan ajettua häntä takaa. Iommi hankki itselleen lempinimen arpinaama ja myöhemmin hän kasvatti tunnusmerkistään käyneet viikset peittääkseen kyseisen arven. Kymmenvuotiaana Iommi alkoi opetella judoa ja karatea ja myöhemmin nyrkkeilyä suojellakseen itseään paikallisilta, hänen naapurustoonsa kokoontuneilta jengeiltä. Iommi kehittyi nyrkkeilyssä siinä määrin taitavaksi, että harkitsi ammattia yökerhon portsarina välttääkseen työskentelyn tehtaassa. Iommi olisi halunnut soittaa rumpuja, mutta ensisijaisesti The Shadowsin Hank B Marvinin innoittamana hän valitsi instrumentikseen kitaran. Iommi on aina soittanut vasenkätisesti. Päätettyään koulunsa Iommi työskenteli putkimiehenä ja myöhemmin hän valmisti sormuksia tehtaassa. Iommi työskenteli myös musiikkiliikkeessä, mutta lopetti tultuaan paikkaansapitämättömästi syytetyksi varastamisesta. Iommin onnettomuus tapahtui hänen ollessaan 17-vuotiaana viimeistä päivää töissä metallitehtaassa. Iommi harkitsi lopettavansa soittamisen kokonaan, mutta tehtaan esimies soitti hänelle kuuluisaa, kaksisormitekniikkaa harjoittanutta jazzkitaristi Django Reinhardtia. Iommi päätti jatkaa soittamista vasenkätisesti. Myöhemmin hän alkoi virittää kitaraansa jopa kolme puolisävelaskelta tavanomaista matalammille taajuuksille. Näin tapahtui esimerkiksi kappaleissa Children of the Grave, Lord of This World ja Into the Void, jotka ovat kaikki Black Sabbathin kolmannelta, vuonna 1971 ilmestyneeltä pitkäsoitolta Master of Reality. Iommi oli soittanut useissa blues/rockyhtyeissä, joista ensimmäinen oli vuosina 1964–65 toiminut The Rockin’ Chevrolets. Yhtye keikkaili säännöllisesti ja kun sille tarjottiin työtilaisuutta Saksassa, Iommi päätti jättää tehdastyönsä ja tarttua tilaisuuteen. Vuosina 1966–67 Iommi soitti yhtyeessä The Rest.

Sen riveissä hän tapasi tulevan Black Sabbath-rumpalin Bill Wardin, joka rumpalin pestinsä lisäksi toimi The Restin solistina. Tammikuusta 1968 kyseisen vuoden heinäkuuhun Iommi vaikutti myös jazzahtavia vaikutteita hyödyntäneessä yhtyeessä Mythology. Ward liittyi kyseiseen yhtyeeseen helmikuun puolivälissä. Viimeisen keikkansa Mythology soitti 13. heinäkuuta Sillothissa. Elokuussa Mythologyn hajottua myös toinen birminghamilaisyhtye Rare Breed lopetti toimintansa. Solisti Ozzy Osbourne liittyi ensiksi Iommin ja Wardin joukkoon kaksikon vastattua Osbournen paikalliseen musiikkiliikkeeseen jättämään ilmoitukseen, jossa Ozzy Zig ilmoitti tarvitsevansa keikkoja ja omistavansa oman PA:n. Basistin tehtävään kiinnitettiin Osbournen kanssa Rare Breedissä soittanut Geezer Butler ja lisäksi yhtyeen kokoonpanoa täydennettiin slidekitaristi Jimmy Phillipsillä ja saksofonisti Alan ”Aker” Clarkella. Kuusimiehinen yhtye otti nimekseen The Polka Tulk Blues Band. Yhtye soitti ainoastaan kaksi keikkaa, joista jälkimmäinen oli Workingtonin Banklandin nuorisoclubilla ja niiden jälkeen Phillips ja Clarke saivat lähteä yhtyeestä, jonka nimi lyheni muotoon Polka Tulk. Syyskuussa 1968 Iommi, Butler, Osbourne ja Ward vaihtoivat yhtyeen nimeksi Earth. Kyseisellä nimellä jatkettiin kyseisen vuoden joulukuuhun, jolloin Iommi liittyi hetkeksi Jethro Tullin riveihin. Hän esiintyi yhtyeen kanssa tosin ainoastaan Rolling Stonesin Rock and Roll Circuksessa ja lisäksi esitetty kappale Song for Jeffry oli singback. Iommi palasi Earthiin, mutta on maininnut oppineensa Andersonilta paljon työn etiikasta. Elokuussa 1969 yhtyeen nimeksi vaihtui Black Sabbath, sillä toiminnassa oli myös toinen, jonkinasteista menestystä Britanniassa saavuttanut yhtye nimeltä Earth. Black Sabbathin uran formatiivisten vuosien jälkeen Iommi on vuodesta 1989 lähtien ollut mukana Rock Aid Armenia – projektissa.

Lokakuussa 2009 Iommi ja Ian Gillan saivat Armenian pääministeriltä kunniamerkit Spitakin maanjäristyksen tiimoilta antamastaan avusta. He perustivat superyhtyeen WhoCares, joka julkaisi 6. toukokuuta 2011 singlen Out of My Mind. Sen tuotot käytettiin Gyumriin, Armeniaan rakennettavan musiikkikoulun hyväksi. Lokakuussa 2006 ilmoitettiin, että Iommi konsertoisi jälleen Ronnie James Dion, Geezer Butlerin ja Billy Wardin kanssa, mutta tällä kertaa nimellä Heaven & Hell. Myöhemmin ilmoitettiin Vinnie Appicen ottavan Wardin paikan. Huhtikuun alussa 2007 Rhino Records julkaisi Black Sabbathilta kokoelman Dio Years. Vanhojen Ronnie Jamesin vokalisoimien Sabbath-kappaleiden lisäksi se sisälsi kolme uutta, Dion ja Appicen kanssa levytettyä raitaa. Yhtyeen Amerikan-kiertue alkoi huhtikuussa 2007 Megadethin ja Downin toimiessa lämmittelijöinä. Kiertue päättyi marraskuussa Englantiin. Näihin aikoihin yhtyeen New Yorkin Radio City Music Hallissa soittama konsertti julkaistiin cd:nä ja dvd:nä ja myös vinyyliversio näki Britanniassa päivänvalon. Kesällä 2008 yhtye soitti Metal Masters Tourilla Judas Priestin, Motörheadin ja Testamentin kanssa. 28. huhtikuuta 2009 ilmestyi yhtyeen ainoaksi jäänyt studioalbumi The Devil You Know. Ronnie James Dio menehtyi vatsasyöpään toukokuussa 2010 ja 14. kesäkuuta Iommi ilmoitti Heaven & Hellin soittavan Dion muistoksi yhden tribuuttikonsertin Lontoon High Voltage – festivaaleilla 24. heinäkuuta. Kyseinen konsertti jäi tuolla nimellä yhtyeen viimeiseksi. Iommin kirjoittama kappale Lonely Planet oli vuonna 2013 Doriansin vokalisoimana Eurovision laulukilpailujen Armenian edustuskappaleena. Vuonna 2005 Metal Hammer nimesi Iommin riffien herraksi. Hänen vaikutuksensa lukuisiin rock- ja metallikitaristeihin on kiistaton ja esimerkiksi Eddie Van Halenin mukaan ilman Iomia heavy metalia ei olisi olemassa.