Zero Nine:Blank Verse
Lokakuussa 1982 Finnlevyn alamerkin Dig Itin julkaisemana ilmestynyt Blank Verse on kuusamolaisen hardrockpioneerin Zero Ninen toinen pitkäsoitto. Lontoossa Kingsway Recordersilla nauhoitetun albumin tuotannosta vastasi ensisijaisesti Paul Watkins. Ennen muuta jäsenyydestään Deep Purplessa tunnettu Ian Gillan oli Gillan-yhtyeensä kanssa konsertoimassa Suomessa, kun hänelle lahjoitettiin Zero Ninen esikoisalbumi Visions, Scenes and Dreams. Kuulemastaan vakuuttunut Gillan lupasi tuottaa Zero Ninen kakkosalbumin jo tuona samaisena vuonna 1982. Myöhemmin Zero Ninen solisti Kepa Salmirinne on maininnut Gillanin ohjeistaneen ensisijaisesti lyriikoissa ja vokalisoinnissa. Zero Ninen kakkosalbumin nauhoitukset tapahtuivat yhtyeen jäsenten mukaan yllättävän nopeasti. Blank Verse-pitkäsoitto julkaistiin ainoastaan Suomessa, mutta vaisuhkosta menestyksestään huolimatta kyseessä on onnistunut albumi varsinkin sen levytysprosessin nopeus huomioiden. Blank Versen ainoa lainakappale on Jackie Edwardsin käsialaa oleva ja Spencer Davis Groupin levytyksenä tutuksi tullut Somebody Help Me. Zerojen esikoispitkäsoittoon verrattuna Blank Verse on tulkittavissa jossakin määrin suoraviivaisemmaksi albumiksi, jonka ärhäkimpään tuotantoon lukeutuvat Fury, It Was So Misty, Rock N' Roll Tramp sekä avauskappale I Don't Wanna See You So Dejected. Balladivoittoisemman kappalemateriaalinsa osalta Blank Verse sisältää kaksi todellista kultahippua; Crimson Tide sekä Lady on the Shore. Rauhallisempaan tuotantoon Zerojen kakkosalbumilla lukeutuu lisäksi sen b-puolelle sijoitettu kappale I've Got Friends. Cd-versio Blank Verse -albumista ilmestyi vuonna 2001.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti