perjantai 30. heinäkuuta 2021

Lauantain pitkä:Teksasin pienen boogieyhtyeen tarina

 ZZ-Top on kitaristi/solisti Billy Gibbonsin Houstonissa, Teksasissa vuonna 1969 perustama rockyhtye. Perustamisensa jälkeen yhtye koki muutamia miehistönvaihdoksia ennen päätymistään pitkäikäisimpään kokoonpanoonsa yli viiden vuosikymmen ajaksi. Rumpali Frank Beard liittyi yhtyeeseen jo sen perustamisvuonna ja 28. heinäkuuta 2021 edesmennyt basisti Dusty Hill vuotta myöhemmin. ZZ-Topin musiikilliset juuret ovat syvällä bluesissa ja vaikka yhtye on uransa aikana muuttanut tyyliään voimakkaastikin, sen tunnusomainen soundi on rakentunut Gibbonsin kitaroinnin ja Hillin sekä Beardin mudostaman rytmiryhmän ympärille. Live-esiintymisistään ja humoristisista lyriikoistaan tunnetuksi tullut ZZ-Top ehti tehdä useita kehittyneitä kiertueita. ZZ-Top muodostui Billy Gibbonsin varhaisemman yhtyeen Moving Sidewalksin lopetettua toimintansa. Vuoden sisällä yhtye solmi levytyssopimuksen London Recordsin kanssa ja vuonna 1971 ilmestyi ZZ-Top's First Album. Vuosina 1973 ja 1975 ilmestyneet Tres Hombres ja Fandango! olivat ZZ-Topin ensimmäiset top teniin kohonneet albumit, joilta poimitut singlet La Grande ja Tush saavuttivat huomattavaa radiosoittoa. Vuosiin 1976-1977 ajoittunut World Wide Texas Tour oli suuri menestys sekä kriitikoiden että yleisön keskuudessa. Vuosina 1979 ja 1981 ilmestyneillä pitkäsoitoillaan Degüello ja El Loco ZZ-Top rikasti instrumentaatiotaan esimerkiksi saksofoneilla ja syntetisaattoreilla. Vuosina 1983 ja 1985 ilmestyneet pitkäsoitot, suuriksi menestyksiksi osoittautuneet Eliminator ja Afterburner sisälsivät useita singlemenestyksiä ja tarjosivat selkeämmin valtavirran soundia sisältäen silti elementtejä uudesta aallosta, punkista ja jopa dance-rockista. Gimme All Your Lovin':ista, Sharp Dressed Manista ja Legsistä työstetyt videoversiot saavuttivat rotaatiota MTV:llä ja ZZ-Topin Afterburner-kiertueesta muodostui vuoden 1986 suosituin konserttikiertue. Vuonna 1990 ilmestynyt yhtyeen kymmenes albumi Recycler oli myynti- ja arvostelumenestys ja myös mainitun albumin tiimoilta tehtiin kiertue. Albumit Antenna (1994), Rhythmeen (1996), XXX (1999) ja Mescalero (2003) edustivat kokeilevampaa soundia siinä, missä vuonna 2012 ilmestynyt ZZ-Topin tuorein studioalbumi La Futura merkitsi määrätyllä tavalla paluuta juurille. Dusty Hill menehtyi 28. heinäkuuta 2021 72-vuotiaana. Hänen toiveidensa mukaisesti ZZ-Top jatkaa toimintaansa basistinaan aikaisemmin yhtyeen kitarateknikkona vaikuttanut Elmwood Francis. Kyseessä on ZZ-Topin ensimmäinen miehistönvaihdos 51 vuoteen. ZZ-Top on julkaissut 15 studioalbumia, joita on maailmanlaajuisesti myyty noin 50 miljoonaa kappaletta. Yhtye on voittanut kolme MTV Music Video Awardsia ja vuonna 2004 se pääsi Rock and Roll Hall of Fameen. Rolling Stonen laatimalla sadan kaikkien aikojen parhaan kitaristin listalla Billy Gibbons saavutti sijan 32. Uransa aikana ZZ-Top on osallistunut hyväntekeväisyyteen esimerkiksi Childlinelle ja Delta Blues Museumille. 

 
Houstonissa perustetun ZZ-Topin originaalikokoonpanon muodostivat Gibbonsin lisäksi basisti/urkuri Daniel Graig ja rumpali Dan Mitchell. Bändin nimi, johon inspiraation lähteenä olivat esimerkiksi B. B. King ja Z. Z. Hill, oli Gibbonsin idea. ZZ-Topin manageriksi ryhtyi Bill Ham, johon Gibbons oli tutustunut vuotta aikaisemmin. Vuonna 1969 ilmestyneen yhtyeen esikoissinglen Salt Lick/Miller's Farm molemmat kappaleet olivat Gibbonsin käsialaa. Singlen nauhoitusten jälkeen Billy Ethridge otti basistina Craigin paikan ja Mitchellin korvasi yhtyeessä American Blues soittanut Frank Beard. Suuret yhdysvaltalaiset levy-yhtiöt eivät olleet kiinnostuneita sainaamaan yhtyettä, joten ZZ-Top hyväksyi brittiläisen Decca Recordsin kanssa liittoutuneen London Recordsin tarjouksen Ethridgeä lukuun ottamatta. Niinpä hänen paikkansa yhtyeen basistina ottikin aikaisemmin Beardin kanssa American Bluesissa soittanut Dusty Hill. Sopimus London Recordsin kanssa solmittiin vuonna 1970. Kymmenes helmikuuta samaisena vuonna ZZ-Top soitti ensimmäisen keikkansa Knights of Columbus Hallissa Beaumontissa, Teksasissa. Gibbonsista muodostui yhtyeen tekstien tekijä ja kappaleiden sovittaja. Vuonna 1971 ilmestynyt ZZ-Top's First Album oli Bill Hamin tuottama ja insinöörinä albumilla vaikutti Robin Hood Brians. Albumin kappaleet heijastivat ZZ-Topin bluesvaikutteita. Vuonna 1972 ilmestynyt yhtyeen toinen albumi Rio Grande Mud oli jo boogieorientoituneempi ja se sisälsi yhtyeen läpimurtohitin, Hillin leadvokalisoiman ja myös singleformaatissa ilmestyneen kappaleen Francine. Vuonna 1973 ilmestynyt ZZ-Topin kolmas albumi Tres Hombres lukeutuu yhtyeen huipputöihin. Se nousi Billboardin listalla kahdeksanneksi ja sisältää singlehitin La Grande. Pitkäsoiton tiimoilta tehdyllä kiertueella ZZ-Top soitti loppuunmyydyille katsomoille. Vuonna 1975 ilmestyneen yhtyeen seuraavan albumin Fandango! livepuoli oli taltioitu juuri Tres Hombresin tiimoilta tehdyllä kiertueella. Fandango! nousi Billboardin listalla top teniin ja sen studiopuolelta poimittu single Tush saavutti Billboardilla kahdennenkymmenennen sijan. Vuonna 1976 ilmestynyt Tejas oli ZZ-Topin viimeinen London Recordsille työstämä albumi. Se ei menestynyt edeltäjiensä veroisesti, mutta saavutti silti Billboardin albumilistalla sijan 17. Tejaksen tiimoilta ZZ-Top teki maailmankiertueen, vaikka yhtye oli konsertoinut yhtäjaksoisesti seitsemän vuoden ajan. Mainitun kiertueen jälkeinen tauko venyi kahden vuoden mittaiseksi. Sen aikana Gibbons matkusti Eurooppaan, Beard Jamaikalle ja Hill Meksikoon. Tauon aikana Gibbons ja Hill kasvattivat sittemmin tavaramerkiksi muodostuneet pitkät partansa. 

 

Vuonna 1979 ZZ-Top solmi sopimuksen Warner Brosin kanssa ja julkaisi albumin Degüello. Vaikka se saavutti platinalevyn, pitkäsoiton paras sijoitus Billboardin listalla oli sijalla 24. Albumin singlehittejä olivat Sam&Dave-cover I Thank You sekä Cheap Sunglasses. ZZ-Top säilytti asemansa suosittuna live-esiintyjänä tehden kiertueen myös Deguellon tiimoilta. Huhtikuussa 1980 yhtye esiintyi ensikertaa Euroopassa, tarkemmin sanottuna Saksassa Rockpalast-ohjelmassa. Myöhemmin yhtye soitti BBC:n ohjelmassa Old Grey Whistle Test Orchestral Manoeuvres in the Darkin kanssa. ZZ-Topista tuli OMD:n syntetisaattorivetoisen musiikin ystäviä ja yhtye otti itse syntikat mukaan vuonna 1981 ilmestyneelle seuraavalle albumilleen El Loco. Billboardin listalla se saavutti sijan 17. ja sisälsi hitit Tube Snake Boogie ja Pearl Necklace. Vuonna 1983 ilmestyneestä albumista Eliminator muodostui suurmenestys. Sitä myytin yli kymmenen miljoonaa kappaletta ja pitkäsoitolta poimittiin top teniin kohonneet singlet Gimme All Your Lovin' ja Legs. Billboardin listalla Eliminator oli parhaimmillaan yhdeksäntenä. MTV Music Video Awardseissa ZZ-Top voitti Legsistä parhaan yhtyevideon ja Sharp Dressed Manista parhaan ohjauksen. Musiikkivideot olivat mukana myöhemmin myös dvd:nä julkaistulla videokokoelmalla Greatest Hits, joka saavutti moninkertaisesti platinaa. Taustavokalistina Eliminatorilla kuultiin sittemmin Survivor-yhtyeen leadvokalistina vaikuttanutta Jimi Jamisonia. Eliminatoria kahta vuotta myöhemmin seurannut albumi Afterburner ei menestynyt edeltäjänsä veroisesti, mutta oli Billboardin listalla parhaimmilaan neljäntenä. Viisi miljoonaa myyneen albumin singlekappaleista Sleeping Bag ja Stages nousivat Mainstream Rock-listan kärkeen. Velcro Fly-kappaleen musiikkivideon koreografiasta vastasi poplaulajatar Paula Abdul. Afterburnerin tiimoilta tehty maailmankiertue kesti vuoden 1987 puolelle. The ZZ-Top Six Pack sisälsi cd-versioina yhtyeen vuosien 1971 ja 1981 välillä julkaisemat albumit Degüelleoa lukuun ottamatta. Niistä viisi ensimmäistä First Albumista Tejakseen oli remiksattu. Vuonna 1990 ilmestynyt Recycler oli ZZ-Topin viimeinen Warner Brosille työstämä albumi, jolla yhtye teki paluun bluesorientoituneempaan ja kitaravetoisempaan tyyliinsä.Vaikkei edeltäjiensä menestykseen yltänytkään, myös Recycler saavutti platinalevyn ja sen kappaleista My Head's in Mississippi nousi julkaisuvonnaan Billboardin Album Rock Tracks -listan kärkeen. Vuonna 1992 Warner Bros julkaisi ZZ-Topilta Greatest Hits-kokoelman. Mukana oli myös uusi kappale Gun Love sekä Elvis-cover Viva Las Vegas, josta yhtye työsti lisäksi musiikkivideon. Vuonna 1993 ZZ-Top nimitti keskeisiin vaikuttajayhtyeisiinsä lukeutuvan Creamin Rock and Roll Hall of Fameen. 

 

Vuonna 1994 ZZ-Top solmi miljoonasopimuksen RCA Recordsin kanssa ja julkaisi platinamyyntiin yltäneen albumin Antenna. Sitä seuranneet ja vuosina 1996 ja 1999 ilmestyneet pitkäsoitot Rhythmeen ja XXX menestyivät, eivät tosin edeltäjiensä veroisesti. Albumeista jälkimmäinen oli ZZ-Topin tuotannossa ensimmäinen sitten Fandangon!, joka sisälsi myös livemateriaalia. Vuonna 2003 ZZ-Top julkaisi viimeisen RCA:lle työstämänsä albumin Mescalero, joka sisälsi piiloraitanaan version As Time Goes Bysta. Samana vuonna ZZ-Topin London Recordsille ja Warnerille työstämästä tuotannosta julkaistiin neljän cd:n kokoelma Chrome, Smoke &BBQ. Se sisälsi mm. yhtyeen ensimmäisen singlen, useita harvinaisia singlejen b-puolina alun perin julkaistuja kappaleita, radiopromon vuodelta 1979,  livebiisin sekä useita pidennettyjä tanssiversioita yhtyeen 80-luvun hiteistä. Lisäksi mukana on kolme kappaletta Billy Gibbonsin varhaiselta yhtyeeltä Moving Sidewalksilta. Vuonna 2004 ZZ-Top pääsi Rock and Roll Hall of Fameen ja puheen yhtyeelle piti Stonesien Keith Richards. Samassa yhteydessä ZZ-Top soitti kaksi varhaista keskeistä hittikappalettaan, eli La Granden ja Tushin. Syyskuussa 2008 julkaistiin Eliminatorin 25-vuotisjuhlapainos cd:nä ja dvd:nä. Mukana on seitsemän bonuskappaletta ja neljä tv-esiintymistä The Tube -ohjelmasta marraskuussa 1983. Heinäkuussa 2009 ZZ-Top oli mukana VH1:n ohjelmassa Storytellers juhlistaen samalla 40 vuotta kestänyttä uraansa. 11. syyskuuta 2012 ilmestynyt albumi La Futura oli Rick Rubinin tuottama. Sen neljä ensimmäistä kappaletta ilmestyivät ensiksi ep:llä Texicali ja ensimmäinen single I Gotsa Get Paid elokuvan Battleship soundtrackillä. Yhdysvaltain-kiertue alkoi maaliskuun alussa 2015 New Jerseystä. 27. elokuuta Highland Parkissa, Illinoisissa soitetussa päätöskonsertissa lämmittelijänä oli Blackberry Smoke ja Jeff Beck osallistui seitsemään kiertueen konserteista. Yhdeksäs syyskuuta 2016 ZZ-Top julkaisi uuden livealbuminsa Tonite at Midnight: Live Greatest Hits from Around the World. 28. heinäkuuta ZZ-Top ilmoitti Dusty Hillin menehtyneen kotonaan Houstonissa 72-vuotiaana. Viittä päivää aikaisemmin yhtye oli soittanut ensimmäisen konserttinsa ilman häntä New Lenoxissa, Illinoisissa. Hillin toiveiden mukaisesti ZZ-Top jatkaa toimintaansa lineupilla, jossa basistina on aikaisemmin yhtyeen kitarateknikkona vaikuttanut Elwood Francis. Hill ehti nauhoittaa basso - ja lauluosuutensa ZZ-Topin tulevalle albumille. 22. heinäkuuta 2022 yhtye julkaisi Shelter Records/BMG:n kautta Hillin aikaisen livealbumin Raw, joka oli samalla soundtrack vuonna 2019 valmistuneeseen dokumenttiin That Little Ol' Band from Texas. Kesän 2023 aikana ZZ Topin on tarkoitus tehdä yhteiskiertue Lynyrd Skynyrdin kanssa nimellä The Sharp Dressed Simple Man Tour. Sen on määrä alkaa 21. heinäkuuta West Palm Beachista ja päättyä Camdeniin 17. syyskuuta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti