Curved Air on vuonna 1970 perustettu ja pioneeriaseman omaava brittiläinen progressiivista rockia edustava yhtye. Se koostui taiteelliselta taustaltaan huomattavankin erilaisisista muusikoista klassisesta folkista alkaen. Progressiivisen rockin ja folkin lisäksi yhtyeen soundissa oli vaikutteita jopa klassisesta musiikista. It's A Beautiful Dayn, The Flockin ja United States of American jälkeen Curved Air oli eräs ensimmäisistä yhtyeistä, jonka instrumentaatioon kuului viulu. Sen sukulaissieluyhtyeistä mainittakoon East of Eden ja High Tide. Curved Air julkaisi kahdeksan studioalbumia, joista kolme nousi Britanniassa top 20:een. Yhtyeen vuonna 1971 ilmestynyt single Backstreet Luv nousi brittien singlelistalla aina neljänneksi. Curved Air muotoutui Sisyphus-nimisen yhtyeen raunioille ja sen perustajajäseniin lukeutuivat viulunsoittoa Royal College of Musicissa opiskellut Darryl Way sekä RAOM:n jäsen Francis Monkman. Viisihenkinen Curved Air otti nimensä aikakauden säveltäjiin lukeutuneen Terry Rileyn albumin A Rainbow in Curved Air mukaan. Solisti Sonja Kristina oli myös yhtyeen keulakuva. Ensimmäisellä ja positiivisen vastaanoton saavuttaneella kiertueellaan Britanniassa Curved Air soitti muun muassa Black Sabbathin lämmittelijänä. Kesällä 1970 Curved Air solmi levytyssopimuksen Warner Brosin kanssa ollen samalla ensimmäinen mainitulle yhtiölle kiinnitetty englantilainen yhtye. Samaisen vuoden marraskuussa ilmestyi yhtyeen esikoisalbumi Air Conditioning, josta tuli Britanniassa ensimmäinen kaupallisesti saatavilla ollut kuvalevynä julkaistu pitkäsoitto. Britannian albumilistalla Air Conditioning saavutti kahdeksannen sijan ja sitä oli edeltänyt single It Happened Today. John Peel oli yhtyeen musiikin diggari ja Curved Air esiintyi useissa hänen ohjelmissaan. Kätensä loukanneen basistin Rob Martinin paikan otti Ian Eyre. Jo aiemmin mainitusta Back Street Luvista muodostui yhtyeen suosituin single ja sitä seurannut pitkäsoitto The Second Album saavutti brittilistalla yhdennentoista sijan. Curved Air soitti Yhdysvalloissa kolme kiertuetta ja saavutti siellä kulttisuosiota. Loppuvuodesta 1971 rumpali Pilkington-Miksa sairastui ja esimerkiksi Lou Reedin, Jeff Beckin ja Kate Bushin kanssa työskennellyt Barry de Souza tuurasi häntä usean kuukauden ajan. Hän oli muun muassa mukana Beat Clubille taltioidussa versiossa Back Street Luvista. Seitsemäs toukokuuta 1971 Curved Air soitti BB Kingin ja Johnny Winterin lämmittelijänä Warehousessa, New Orleansissa. Second Albumin ja Curved Airin kolmannen albumin Phantasmagorian a-puolet sisälsivät Darryl Wayn ja vastaavasti b-puolet Monkmanin sävellyksiä. Pitkäsoitoista jälkimmäinen työstettiin Eyren korvanneen basisti/kitaristi Mike Wedgwoodin kanssa. Huhtikuussa 1972 ilmestynyt albumi oli ottanut nimensä Lewis Carrollin samannimisestä runosta ja pitkäsoitto saavutti brittilistalla sijan 20. Curved Airin lopetettua toimintansa Way muodosti yhtyeen Darryl Way's Wolf, Pilkington-Miksa liittyi Kiki Deen yhtyeeseen ja studiotyöskentelyn pariin siirtynyt Monk soitti myöhemmin muun muassa superyhtyeessä Sky. Sonja Kristina ja Mike Wedgwood jatkoivat musiikillista yhteistyötään uudessa yhtyeessä, jonka kokoonpanon täydensivät kitaristi Kirby Gregory, kosketinsoittaja/viulisti Eddie Jobson ja rumpali Jim Russell. Jobsonin varhaisempi yhtye Fat Grapple oli soittanut lämmittelijänä Curved Airin kiertueella. Tyylillisesti uusi yhtye oli aikaisempaa rockorientoituneempi, mutta Jobsonin ansiosta myös klassiset elementit pitivät pintansa. Managerinsa Clifford Davisin kehotuksesta yhtye jatkoi nimellä Curved Air sen eronneiden jäsenten suostumuksella. Uuden yhtyeen työstämä albumi Air Cut jäi laadukkuudestaan huolimatta vaille listasijoitusta. Pian albumin julkaisun jälkeen Eddie Jobsonia pyydettiin Roxy Musiciin Brian Enon tilalle. Gregory ja Russell lähtivät molemmat ja muodostivat uuden yhtyeen Scretch. Sonja Kristina työsti demonauhan Warner Brosia varten, mutta hänen sopimustaan ei jatkettu. Mainitut demot julkaistiin myöhemmin osana vuonna 1990 ilmestynyttä albumia Lovechild. Mike Wedgwood liittyi yhtyeeseen Caravan. Vuonna 1974 Curved Air teki kolmen viikon mittaisen reunion-kiertueen, jolta julkaistiin seuraavana vuonna yhtyeen ensimmäinen livealbumi. Curved Air lopetti toimintansa kolmannen kerran, mutta Darryl Way halusi jatkaa yhtyettä Sonja Kristinan kanssa.
Yhtyeen uuteen kokoonpanoon tulivat mukaan kitaristi Mick Jaques ja rumpali Stewart Copeland. Klassisen musiikin ja folkin elementit korostuivat mainitun kokoonpanon musiikissa originaalin Curved Airin tavoin. Keikkaohjelmistossa oli lisäksi runsaasti vanhaa Curved Air-tuotantoa. Yhtyeen musiikin juuret olivat silti popissa, rhytm and bluesissa ja jopa hardrockissa. Edelleen Curved Airin managerina toiminut Miles Copeland III siirsi yhtyeen oman levy-yhtiönsä BTM:n talliin. Euroopan- kiertue alkoi kehnosti, mutta yhtye löysi hieman myöhemmin itsensä musiikillisesti ja Curved Airista muodostui jälleen suosittu ja kehuttu live-esiintyjä. Phil Kohn jätti yhtyeen ennen Midnight Wire-albumin levyttämistä ja niinpä mainitulla pitkäsoitolla hyödynnettiin vierailevia muusikoita, basisti John G Perryä ja kosketinsoittaja Peter Woodia. Kohnin paikan otti aikaisemmin Colosseumissa ja Greensladessa soittanut Tommy Reeves. Myös Midnight Wiren seuraaja, vuonna 1976 ilmestynyt albumi Airborne jäi vaille listasijoitusta. Way jätti yhtyeen tyytymättömänä siihen, ettei BTM Records tukenut yhtyettä tarpeeksi kaupallisesti. Butts Bandin Alex Richman otti hänen paikkansa, mutta ilman johtohahmoaan Curved Air ei saanut uusia levytyksiään listoille, vaikka yhtyeen keikat olivat loppuun saakka loppuunmyytyjä. Mainitun Curved Air-kokoonpanon viimeinen levytys oli cover bluesklassikosta Baby Please Don't Go. Curved Air hajosi kaikessa hiljaisuudessa. Copeland muodosti The Policen, Reeves palasi tuottajan tehtäviin ja vaikutti Jaquesin kanssa puoliammattimaisesti toimineessa yhtyeessä Big Chief. Kristina ja Way käynnistivät soolouransa ja vuonna 1982 Copelandista ja Kristinasta tuli aviopari. Seuraavan kolmen vuosikymmenen ajan Curved Air ei toiminut, vaikka yhtyeeltä ilmestyi uudelleenjulkaisuja ja kokoelmia. Warner Bros julkaisi yhtyeen ensimmäisen Best of-kokoelman vuonna 1976, vaikka se sisälsi materiaalia ainoastaan neljältä mainitulle levy-yhtiölle työstetyltä yhtyeen albumilta. Vuonna 1984 Way pyysi Kristinaa solistiksi useille soololevytyksilleen. Niitä seurasi kaksikon vuonna 1988 Curved Airin nimellä tekemä kiertue. Kahta vuotta myöhemmin Kristinasta, Waysta, Monkmanista ja Pilkington-Miksasta muodostunut yhtyeen kvartettikokoonpano soitti yhden reunion-konsertin Lontoon Lost & Foundissa. Vuonna 2000 mainitusta konsertista julkaistiin livelevy Alive, 1990. Reunion-konserttia seurasi sarja kitaristi Mike Goren järjestämiä jamisessioita, joihin Curved Airin jäsenistä osallistuivat Monkman, Pilkington-Miksa ja Martin. Vuonna 1991 suuri osa mainituista jameista nauhoitettiin ja ne ilmestyivät vuonna 2002 Monkmanin sooloalbumilla Jam. Alkuvuodesta 2008 Curved Air kokosi rivinsä. Yhtyeen uuden kokoonpanon muodostivat Kristina, Way, Pilkington-Miksa, kitaristi Andy Christie ja basisti Chris Harris ja vuoden 2008 aikana se soitti Etelä-Englannissa, Italiassa ja Maltalla. Samana vuonna ilmestyi cd Reborn, joka sisälsi 12 uudelleen nauhoitettua versiota Curved Airin vanhoista kappaleista sekä kaksi uutta biisiä; Coming Home ja The Fury. 13. kesäkuuta Curved Air soitti Isle of Wightin festivaaleilla myönteiset arviot saavuttaneen keikan. Tammikuussa 2009 Japanissa soitetuissa konserteissa Kit Morgan oli ottanut Christien paikan. Heinäkuussa 2011 Curved Air soitti Lontoossa High Voltage-festivaaleilla esimerkiksi Jethro Tullin, Dream Theatren ja Queensrüchen kanssa. Huhtikuun alussa 2012 ilmestyi edelliseltä Britannian-kiertueelta taltioitu livealbumi Live Atmosphere. Lokakuussa 2013 Kirby Gregory palasi yhtyeen kitaristiksi. Curved Airin uusi kokoonpano soitti Britanniassa muutamia konsertteja ennen kuin levytti uuden studioalbuminsa, maaliskuussa 2014 ilmestyneen pitkäsoiton North Star. Seurasi kymmenestä konsertista koostunut kiertue akustisesti soittaneen Strawbsin ja Martin Turnerin Wishbone Ashin kanssa. Neljäs syyskuuta 2015 Curved Air soitti speciaalikonsertin Lontoon Under the Bridgessä, sillä Air Conditioningin julkaisusta oli kulunut 45 vuotta. Darryl Way vieraili stagella kolmessa kappaleessa ja Ian Eyre basistina Back Street Luvissa. Marraskuussa 2016 Kit Morgan teki paluun yhtyeeseen. Vuotta myöhemmin Pilkington-Miksa ilmoitti jättävänsä Curved Airin. Elokuussa 2018 Morgan joutui jättämään yhtyeen selkävaivojensa takia. Purson-yhtyeen kitaristi George Hudson soitti debyyttikeikkansa Curved Airin riveissä jo samassa kuussa Kentissä The New Day Festivaalilla.
Florian Pilkington-Miksa oli jättänyt yhtyeen marraskuussa 2017 ja hänen paikkansa otti Andy Tween. Vuonna 2019 Kirby Gregory palasi yhtyeen kitaristiksi ja Grzegorz Gadziomski korvasi Paul Saxin Curved Airin viulistina. Molemmat soittivat yhtyeen riveissä Lontoon 100 Clubilla 17 lokakuuta mainittuna vuonna.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti