Seitsemäs heinäkuuta 1986
ilmestynyt Eat 'em and Smile on David Lee Rothin ensimmäinen VanHalenista lähdön jälkeen ilmestynyt sooloalbumi. Julkaistuaan edellisenä
vuonna yllätysmenestykseksi osoittautuneen cover-ep:n Crazy from the
Heat Roth jätti yllättäen suosionsa huipulla olleen Van Halenin ja
kasasi oman yhtyeensä aikaisemmin esimerkiksi Frank Zappan kanssa
työskennelleen kitaristi Stevie Vain, myöhemmin Mr Bigissä soittaneen
basisti Billy Sheehanin ja esimerkiksi Ringo Starr All Star Bandissa
sittemmin vaikuttaneen rumpali Gregg Bissonetten kanssa. Rothin
soolodebyytillä pääpaino oli Van Halenin tuotannosta tutuksi tulleessa
hardrockissa, mutta mukana oli myös hienoisia vaikutteita loungesta,
jazzista ja speedmetallista. Rothin esikoissooloalbumi sai osakseen ensimmäistä
Sammy Hagarin vokalisoimaa Van Halenin pitkäsoittoa 5150 myönteisemmät
arviot. Albumin julkaisua seurasi kesästä 1986 seuraavan vuoden alkuun
kestänuyt kiertue Yhdysvalloissa. Eat 'em and Smilen loungekappaleita edustivat That's Life ja I'm Easy. Roth levytti albumille myös coverin
vanhasta garageklassikosta Tobacco Road. Max Weebster-yhtyeen Kim
Mitchellin käsialaa ollutta kappaletta Kids in Action kaavailtiin myös
albumille, mutta Tobacco Road syrjäytti sen viime hetkellä. Rothin Kids
in Action-coverista ei ole säilynyt versiota yleisölle. Kaiken lisäksi
Billy Sheehan oli ehtinyt muutaman viikon ajan olla Max Weebterin jäsen.
Kyseessä on ensimmäinen niistä Rothin pitkäsoitoista, joiden
työstämiseen Sheehan ja Vai osallistuivat. Shyboyn ja Elephant Gunin
kaltaisissa kappaleissa mutkikkaat bassolinjat yhdistyvät
soolokitaraosuuksiin. Rothin esikoissooloalbumin myötä Steve Vai pääsi toden
teolla julkisuuteen ja Ea 'em and Smile sisältääkin eräitä keskeisiä
näytteitä hänen soitostaan laadukkaimmillaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti