Lauantain pitkä:Yhdysvaltalaisyhtyeen menestynein albumi

R.E.M.:Automatic for the People

Viides lokakuuta 1992 Warner Bros Recordsin julkaisemana ilmestynyt Automatic for the People on yhdysvaltalaisen vaihtoehtorockyhtye R.E.M.:n kahdeksas studioalbumi. Ilmestyessään se nousi Billboardin listan kakkossijalle. Albumilta poimitiin kuusi singleä ja se on myynyt maailmanlaajuisesti 18 miljoonaa kappaletta. Automatic for the People saavutti myös kriitikoiden taholta varsin myönteisen vastaanoton. Albumi sai alkunsa R.E.M:n edellisen albumin Out of Timen miksauksista Paisley Park -studioilla joulukuussa 1990. Tuolloin nauhoitettiin demot kappaleista Drive, Nightswimming ja Try Not to Breathe. Kun Out of Timea koskeva promootiotyö oli saatu päätökseen, R.E.M.:n jäsenet aloittivat toden teolla työskentelyn uuden albuminsa parissa. Kesäkuun alusta 1991 lähtien kitaristi Peter Buck, basisti Mike Mills ja rumpali Bill Berry tapasivat treenistudiossa useita kertoja viikossa ja työskentelivät uuden sävellysmateriaalin parissa. Kerran kuussa he pitivät viikon mittaisen tauon. Muusikot soittivat usein pääinstrumenttiensa lisäksi myös muita soittimia; Buck mandoliinia, Mills pianoa tai urkuja ja Berry bassoa. Buckin mukaan biisien kirjoittaminen ilman rumpuja oli tuottoisaa. Harjoitusten aikana pyrkimyksenä oli kirjoittaa Out of Timen materiaalia nopeatempoisempia rockkappaleita, mutta sellaisia syntyi vain muutama. Kolmikko demotti kolmisenkymmentä kappaletta ja antoi sitten demot solistilleen Michael Stipelle alkuvuodesta 1992. Kyseisen vuoden helmikuussa yhtye nauhoitti uusia demoja Daniel Lanoisin Kingsway-studioilla New Orleansissa. Lopulliset äänitykset yhtye päätti toteuttaa apulaistuottaja Scott Littin kanssa Bearsville-studioilla New Yorkissa maaliskuun lopusta alkaen. Päällekkäisäänitykset tehtiin Miamissa ja New Yorkissa ja jousisovitukset taltioitiin Atlantassa. Äänitykset saatiin valmiiksi heinäkuussa miksausten tapahtuessa Bad Animals-studioilla Seattlessa. Kappaleiden Drive, The Slidewinder Sleeps Tonight, Everybody Hurts ja Nightswimming jousisovituksista vastasi Led Zeppelinin John Paul Jones. Sidewinderin lisäksi teksteissään kolmenkympin kriisiä käsitelleen albumin selkeitä rockpaloja edustivat ainoastaan Ignoreland ja Man on the Moon. Britanniassa Automatic for the People nousi listakärkeen neljä eri kertaa. Siellä albumi on myynyt kuusi miljoonaa ja Yhdysvalloissa neljä miljoonaa kappaletta. Albumin kuudesta singlekappaleesta (Drive, Man On the Moon, The Sidewinder Sleeps Tonite, Everybody Hurts, Nightswimming ja Find the River) menestyksekkäin oli ensiksi mainittu, joka saavutti Billboardin listalla sijan 28.  Everybody Hurts nousi kymmenen suosituimman joukkoon Britanniassa, Kanadassa ja Australiassa. Vuonna 2005 Automatic for the Peoplesta julkaistiin kahden cd:n versio ja marraskuussa 2017 oli vuorossa Craft Recordingsin julkaisema neljästä cd:stä koostuva albumin 25-vuotisjuhlapainos. Se sisälsi perusalbumin miksattuna Dolby Atmosiin. Kyseessä oli kaikkien aikojen ensimmäinen kyseisen formaatin musiikkijulkaisu ja lisäksi mukana oli livenauhoituksia ja demoja. Automatic for the People saavutti erinomaiset arviot ja se on useiden kriitikoiden lisäksi myös Buckin ja Millsin suosikki R.E.M:n tuotannosta. Village Voicen kriitikkoäänestyksessä albumi valittiin ilmestymisvuotensa kolmanneksi parhaaksi. Rolling Stonen Paul Evans antoi Automatic for the Peoplelle täydet viisi tähteä ja se on päässyt myös mukaan teokseen 1001 Albums You Must Hear Before You Die.