sunnuntai 18. kesäkuuta 2017

Maanantain mainio:Laulaja/lauluntekijäklassikon upea joutsenlaulu

Nick Drake:Pink Moon

25. helmikuuta 1972 Island Recordsin julkaisemana ilmestynyt Pink Moon on laulaja/lauluntekijä Nick Draken kolmas ja samalla joutsenlauluksi jäänyt pitkäsoitto. Samalla kyseessä oli ainoa Draken elinaikana Yhdysvalloissa julkaistu albumi. Vuonna 1971 siellä oli tosin ilmestynyt artistin nimeä kantanut kokoelma-albumi, joka sisälsi kappaleita Draken kahdelta edelliseltä pitkäsoitolta, eli Five Leaves Leftiltä ja Bryter Layteriltä, mutta itsenäisinä albumeina ne ilmestyivät Yhdysvalloissa vasta vuonna 1976. Toisin kuin kahdella edeltäjällään, Pink Moonilla ei kuultu lainkaan säestysyhtyettä. Äänessä oli ainoastaan Drake solistina ja akustisen kitaran varressa. Albumin nimiraidalla kuultiin lisäksi pianoa. Pink Moon ilmestyi reilut kaksi vuotta ennen Draken marraskuuhun 1974 ajoittunutta edesmenoa ainoastaan 26-vuotiaana. Pitkäsoiton kappaleiden tekstit käsittelivät Draken kamppailua masennusta vastaan. Pink Moonin kappaleet ovat selkeästi Draken aikaisempien albumien biisejä lyhyempiä. Pitkäsoiton kokonaiskesto on vain hieman yli 28 minuuttia. Edeltäjiensä tavoin Pink Moon ei ollut ilmestyessään myyntimenestys, mutta myöhemmin pitkäsoitto on saavuttanut kriitikoiden suosion ja myös myynyt julkaisuaikaansa paremmin. Silti Island Records teki albumin tiimoilta pienen harvinaislaatuisen mainoskampanjan. Tuoreeltaan Pink Moonista kirjoittivat arviot Jerry Gilbert ja Mark Plummer, edellinen Soundsiin ja jälkimmäinen Melody Makeriin. Pink Moonin uusintajulkaisujen tiimoilta julkaistut arviot ovat olleet liki pitäen ylistäviä ja esimerkiksi Mojossa kyseistä pitkäsoittoa kuvattiin mestariteoksena.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti