Lauantain pitkä:The Kinksin vuoden 1968 klassikkoalbumi

The Kinks:The Kinks Are Village Green Preservation Society

Marraskuussa 1968 ilmestynyt The Kinks Are Village Green Preservation Society on britti-invaasion ydinryhmään lukeutuvan The Kinksin kuudes studioalbumi. Kyseessä on viimeinen yhtyeen originaalikvartetin levyttämä pitkäsoitto; basisti Pete Quaife jätti Kinksin vuoden 1969 alussa. Lyhyitä kuvauksia englantilaisesta elämästä sisältäneen albumin kappaleet oli kirjoitettu edeltäneen kahden vuoden aikana. Vaikka The Kinks Are Village Green Preservation Society saavutti varsin myönteiset arvostelut, pitkäsoitto ei noussut listoille 100 000 kappaleen myynnillään. Vuonna 2003 Rolling Stonen 500 kaikkien aikojen parhaan albumin listalla The Kinks Are Village Green Preservation Society saavutti 255. sijan. Itse kappale Village Green nauhoitettiin jo Kinksin edellisenä vuonna ilmestyneen albumin Something Else by the Kinks äänityssessioissa, mutta johtohahmo Ray Davies alkoi kasata ideoita kyseisen temaattisen kokonaisuuden ympärille. Albumin alkuvuoteen 1968 ajoittuneet äänitykset olivat perhe- ja laillisista syistä yhtyeelle varsin raskaita, mutta pistooli ohimolla syntyi varsin laadukasta jälkeä. The Village Green Preservation Society käynnistää pitkäsoiton upean melodian kuorruttamana. Do You Remember Walter? on jo lähellä popnirvanaa. Picture Book sisältää tehokkaan riffin ja upeaa stemmalaulua, vaikka edustaakin tyylillisesti pitkäsoiton yleislinjaa voimakkaammin Kinksin vanhaa perustaa. Soundeiltaan miellyttävän laid back Johnny Thunder lienee muiden ansioidensa lisäksi antanut nimi-idean New York Dollsin Johnny Thundersille. Last of the Steam Powered Trainsin tekstissä Ray Davies tuo esiin kaipauksensa höyryjuniin ja musiikillisesti blueshenkinen raita sisältää ripauksen Howlin Wolfin vuoden 1956 bluesklassikkoa Smokestack Lightning. Big Sky -kappaleessa Mick Avory pääsee toden teolla loistamaan rumpusettinsä takana. Pianovoittoinen Sitting by the Riverside tavoittaa upeasti hakemansa nostalgisen tunnelman. Animal Farm jatkaa onnistuneesti operointia melodisen tuotannon parissa.  Veikeä All My Friends Were There tarjoaa kimurantin kompin ja upean melodisen kertosäkeen. Wicked Annabella edustaa esimerkillistä kitarismia ja rumpalointia lukeutuen silti kokonaistoteutuksessaan Kinksin tuotannon aavistuksen synkempään osastoon. Myös Monica lukeutuu The Kinks Are Village Green Societyn mielikuvituksellisempaan antiin People Take Pictures of Each Otherin katsoessa ilmestymisaikanaan tiedostamattaan tulevaisuuteen. Upean melodinen Village Green päättää erään vuoden 1968 kirkkaimmista brittiläisen rockin klassikkoalbumeista. The Kinks Are Village Green Preservation Society edustaa kevyesti ilmestymisvuotensa parhaimmistoa esimerkiksi Stonesien Beggars Banquetin, Small Facesin Ogden's Nut Gone Flaken ja The Pretty Thingsin SF Sorrown kanssa.