Thin Lizzy:Live and Dangerous
Kesäkuussa 1978 ilmestynyt Live and Dangerous on irlantilaisen hardrockyhtyeen Thin Lizzyn tuplalivealbumi, joka on yleisesti kohotettu erääksi mainitun vuosikymmenen laadukkaimmista konserttitaltioinneista. 70-luvun puoliväliin mennessä Thin Lizzyn kitaristeiksi olivat vakiintuneet skotlantilainen Scott Gorham ja brittiläinen Brian Robertson ja Phil Lynottin johtamasta yhtyeestä oli muodostunut myös varsin suosittu keikkabändi, joka oli soittanut esimerkiksi Readingin festivaalin pääesiintyjänä. Live and Dangerousin nauhoitukset tehtiin Lontoossa marraskuussa 1976 ja Torontossa sekä Philadelphiassa seuraavan vuoden lokakuussa. Live and Dangerousin kansitiedoissa nauhoituspaikoiksi mainitaan tosin ainoastaan Lontoo ja Toronto. Tuottaja Tony Visconti mainitsi vasta myöhemmin, että viikkoa ennen Toronton konserttia soitetut kaksi Philadelphian-keikkaa oli niin ikään nauhoitettu. Albumin tuotantoprosessi tapahtui Pariisissa. Live and Dangerous oli viimeinen albumi, jonka työstämiseen kitaristi Brian Robertson osallistui. Laadukkuudestaan huolimatta Live and Dangerousia voi aikanaan pitää pakonsanelemana julkaisuna. Yhtyeen kanssa työskennelleellä tuottaja Tony Viscontilla ei nimittäin ollut aikaa työskennellä uuden studioalbumin parissa. Livelevyään varten Thin Lizzy kävi läpi useita varhaisempia konserttinauhoituksiaan, joista se valkkasi Live and Dangerousille mielestään onnistuneimmat versiot. Suurin osa Live and Dangerousin kappaleista on taltioitu Hammersmith Odeonissa marraskuussa 1976 soitetusta konsertista, joka kuului yhtyeen aikaisemmin samaisena vuonna julkaiseman albumin Johnny the Fox julkaisukiertueeseen. Suuri osa Live and Dangerousin kappaleista on alun perin tuossa vaiheessa tuoreimmilta Thin Lizzyn studioalbumeilta Jailbreak, Johnny the Fox sekä Bad Reputation. Kitaristi Eric Bellin aikaista tuotantoa tuplalla edustaa nimittäin ainoastaan sen päätösraita The Rocker. Tuplakon kolmannen levypuoliskon avaavat kappaleet Cowboy Song sekä todellinen anthem The Boys Are Back in Town muodostavat medleyn ja kyseisestä käytänteestä tuli varsin yleinen Lizzyn konserteissa. Pariisissa Live and Dangerousia tohtoroitiin siinä määrin runsaasti, että albumin arvellaan tarjoavan livesoittoa ainoastaan 75 % verran. Viscontin mukaan albumilla julkaistu versio kappaleesta Southbound on taltioitu souncheckistä ennen erästä Philadelphiassa soitetuista konserteista. Live and Dangerous julkaistiin toinen kesäkuuta 1978. Britanniassa albumin julkaisijana oli Vertigo ja sen nousun listakärkeen esti ainoastaan Grease-elokuvan soundtrack. Listaviikkoja albumille kertyi 62 ja Live and Dangerous myi kaiken kaikkiaan 600 0000 kappaletta.Yhdysvalloissa albumin jukaisijana oli Warner Bros Thin Lizzyn lopetettua yhteistyönsä Mercury Recordsin kanssa. Singleformaatissa albumilta julkaistiin Rosalie/Cowgirl's Song b-puolellaan pitkäsoitolta löytymätön liveversio Lizzyn keikkavakioihin lukeutuneesta kappaleesta Me and the Boys. Jo huhtikuussa 1978 ilmestynyt single saavutti brittilistalla sijan 20. Brian Robertson lähti Thin Lizzystä lopullisesi pian Live and Dangerousin ilmestymisen jälkeen ja perusti yhtyeen Wild Horses. Hänen paikkansa otti Gary Moore, joka oli vieraillut Lizzyssä jo aikaisemmin vuosina 1974 ja 1977. Live and Dangerousin ensimmäinen cd-versio ilmestyi vuonna 1989. Maaliskuussa 1978 taltioitu Rainbown Theatren-konsertti ilmestyi ensiksi VHS:nä vuonna 1980 VCL Videon julkaisemana. Vuonna 1994 oli vuorossa Castle Communicationsin julkaisema tunnin mittainen editoitu versio nimeltään Live & Dangerous. DVD-versio ilmestyi vuonna 2007 ja se lisäksi se sisälsi 26. tammikuuta 1983 soitetun ja Lizzyn jäähyväiskiertueeseen lukeutuneen konsertin sekä neljä esiintymistä Top of the Popsissa 70-luvulla. Vuonna 2009 ilmestyi albumi Still Dangerous, joka sisälsi Philadelphiassa 20. lokakuuta 1977 soitetun konsertin, jonka joitakin kappaleita oli julkaistu jo Live and Dangerousilla. Still Dangerousilla ei ole lainkaan päällekkäisäänityksiä. Live and Dangerous on yleisesti tunnustettu erääksi 70-luvun merkittävimmistä ja korkealle arvostetuimmista livelevyistä. Vuonna 2010 albumi sijoittui ykkössijalle Planet Rockin 40 parhaan livealbumin listalla. Vuotta myöhemmin Live and Dangerous nousi kärkeen NME:n laatimalla 50 kaikkien aikojen parhaan livealbumin listalla. Rolling Stonen vuonna 2015 laatimalla kaikkien aikojen parhaiden livelevyjen listalla Live and Dangerousin sijoitus oli 46. Albumi pääsi myös mukaan teoksen 1001 Albums You Must Hear Before You Die vuonna 2011 ilmestyneeseen painokseen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti