7 and 7 is on Arthur Leen kirjoittama ja hänen johtamansa Love-yhtyeen Sunset Sound Recordersilla 17. ja 20. kesäkuuta 1966 Jaz Holzmanin tuottamana ja Bruce Botnickin ääni-insiroimänä nauhoittama kappale. Elektra Records julkaisi sen singleformaatissa heti samaisen vuoden heinäkuussa. Singlen b-puolella julkaistu kappale No Fourteen oli outtake yhtyeen varhaisemmista nauhoituksista. 7 and 7 is nousi Billboardin poplistalle 30. heinäkuuta 1966. Listaviikkoja kappaleelle kertyi kaikkiaan kymmenen ja sen paras sijoitus oli 33. Kyseessä oli toisin sanoen Loven parhaiten menestynyt single, joka ilmestyi myös yhtyeen kakkosalbumilla Da Capo. 7 and 7 isin nauhoitus oli työlästä ja rumpali Alban "Snoopy" Pfistererille se vaati yli 30 ottoa. Lopulta Arthur Lee siirtyi itse rumpaliksi, mutta John Einarsonin teoksessa Forever Changes julkaistun Loven soolokitaristin Johnny Echolsin haastattelun mukaan julkaistussa levytysversiossa rumpalina oli Pfisterer. Vuonna 1989 antamassaan haastattelussa Arthur Lee mainitsi itse opettaneensa rumpuosuudet Pfistererille, joka soitti kappaleen levytysversiossa. 7 and 7 Is päättyy suorastaan apokalyptiseen räjähdykseen, jossa Bruce Botnickin haastattelun mukaan hyödynnettiin tosi asiassa ääniefektejä sisältänyttä levyä. Hänen spekulaationsa mukaan kyseessä oli hidastettu aseenlaukaisun ääni. 7 and 7 isin levytysversiossa räjähdystä seuraa rauhallinen bluesosuus, joka feidaantuu pois. Kappaleen liveversioissa räjähdyksen ääni saatiin aikaan potkimalla reverb-efektiä. Musiikkikriitikko Robert Christgau on kuvannut 7 and 7 isin olevan täydellinen rockkappale. Coverversioita mainitusta biisistä ovat levyttäneet esimerkiksi Ramones, Alice Cooper, The Electric Prunes, Billy Bragg ja Rush ja coverina mainittua kappaletta on soittanut muun muassa uransa alkuvaiheessa ollut The Bangles.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti