Lauantain pitkä:Nottinghamin suosituin popyhtye

Paper Lace on Nottinghamista käsin vaikuttava popyhtye, joka nousi suosioon vuoden 1974 aikana. Mainitun vuoden kuluessa yhtye saavutti Britanniassa kolme top 40:ään noussutta singleä. Yhdysvalloissa Paper Lace on niputettu yhden hitin ihmeeksi, sillä siellä yhtye on saavuttanut ainoastaan yhden top 40:ään kohonneen singlen. Nykyisin toiminnassa on kaksi nimeä Paper Lace käyttävää yhtyettä, joissa kummassakin vaikuttaa  yhtyeen suosion huippukauden jäseniä. Paper Lacen esiasteena voi pitää vuonna 1967 toimintansa aloittanutta yhtyettä Music Box. Sen jäsenistöön kuuluivat Cliff Fish, Dave Manders, Roy White ja Phil Wright ja ohjemistossa oli covereita esimerkiksi The Beach Boysilta. Vuonna 1969 yhtyeen nimeksi vaihtui Paper Lace. Se keikkaili pienissä clubeissa, kuten Rochdalessa sijainneessa Tiffany's:ssa ja vuonna 1971 Ashton-Under-Lynessä sijainneessa Birdcasessa. Paper Lacen esikoisalbumi First Edition ilmestyi maaliskuussa 1972. Yhtyeellä oli joitakin tv-esiintymisiä, mutta valtavirran suosiota se saavutti vasta voitettuaan vuonna 1973 ITV:n pyörittämän kykykilpailusarjan Opportunity Knocks. Paper Lace oli tehnyt koe-esiintymisen Opportunity Knocksia varten jo vuonna 1970, mutta esiintymään yhtye pääsi vasta kolmea vuotta myöhemmin. Laulusolisti Phil Wrightin, jonka nykyinen yhtye on Phil Wright's Original 70's Paper Lace, mukaan yhtye kyseenalaisti ensin esiintymisen Opportunity Knocksissa. Ohjelmalla oli kuitenkin viikoittain seitsemän miljoona katsojaa ja yhtye päätti osallistua siihen. Paper Lace voitti Opportunity Knocksin viiden peräkkäisen vikon ajan. Mainitussa kykykilpailusarjassa tapahtuneiden esiintymisten perusteella lauluntekijät Mitch Murray ja Peter Callander tarjosivat Paper Lacelle kappaletta Billy Don't Be a Hero. Kaksikolla olisi tarjottavanaan lisää biisejä, mikäli Billy Don't Be A Herosta muodostuisi hitti. Mainittu kappale pysyttelikin kolmen viikon ajan brittien singlelistan kärkisijalla maaliskuussa 1974 ja kaikkiaan Billy Don't Be a Herolle  pysytteli listoilla 14 viikon ajan. Sitä seurasi niin ikään Murrayn ja Callanderin käsialaa ollut ja lyriikassaan tarinan sisältänyt kappale The Night Chicago Died, joka nousi parhaimmillaan brittien singlelistan kolmanneksi ja listaviikkoja kappaleelle kertyi 11. Kolmas Murrayn ja Callanderin kirjoittama biisi The Black-Eyed Boys saavutti brittilistalla yhdennentoista sijan loppuvuodesta 1974 ja myös Kanadassa kappale nousi sijalle 37. Billy Don't Be A Heron teemana oli Vietnamin sota ja niinpä kappaleella olisi ollut potentiaalia muodostua hitiksi Yhdysvalloissa. Siellä Bo Donalson and the Heywoods ehti kuitenkin julkaista oman versionsa mainitusta kappaleesta ennen Paper Lacea, joka joutui tyytymään Billy Don't Be A Herosta työstämänsä levytyksen osalta Yhdysvalloissa listasijoitukseen 96. Al Caponeen tekstissään viitanneeseen The Night Chicago Diediin ei kohdistunut vastaavanlaista kilpailua ja vaikka Paper Lace oli sopimusteknisistä syistä estynyt esittämään kappaletta Yhdysvalloissa, se kohosi Billboardin singlelistan kärkeen, myi yli kolme miljoonaa kappaletta ja saavutti kultalevyn elokuussa 1974. Kesäkuussa 1974 Paper Lace julkaisi toisen pitkäsoittonsa And Other Bits of Material. Yhtyeen hittisinglet työstettiin lineupilla Phil Wright (rummut/laulu), Mick Vaughan (soolo/rytmikitara), Cliff Fish (basso) ja Chris Morris (kitara/laulu). Vuoden 1974 aikana Carlo Paul Santanna täydensi Paper Lacen kokoonpanon. Paper Lacen on mainittu olleen kaikkien aikojen suosituin Nottinghamista kotoisin ollut yhtye ja se kutsuttiin esiintymään kuninkaalliseen varieteehen kuningatar Elisabethille. 70-luvun puolivälissä musiikilliset tyylit vaihtuivat kuitenkin nopeasti ja alkuvuoteen 1976 mennessä  Vaughan, Morris ja Santanna olivat jättäneet yhtyeen. Wrightin ja Fishin lisäksi yhtyeessä vaikutti tästä eteenpäin Jamie Moses ja vuosien 1975 ja 1978 välillä aikaisemmin The New Seekersin jäsenistöön kuulunut Peter Oliver. Vuonna 1978 Paper Lace levytti paikallisen jalkapallojoukkueen Nottingham Forest F.C.:n kanssa version kappaleesta We've Got the Whole World in Our Hands. Singlen b-puolella oli The Nottingham Forest March. Single pysytteli brittilistalla kuuden viikon ajan ja sen paras listasijoitus oli 24. Alankomaissa mainittu sinkku nousi top teniin. Aikaisemmin Billy Furyn kitaristina vaikuttanut Chris Raynor liittyi Paper Laceen vuonna 1978. Paper Lace tuli lopulta tiensä päähän vuonna 1980. Kolme vuotta myöhemmin Morris ja Raynor kasasivat yhtyeen uudella lineupilla, jossa Wright ja Fish eivät olleet enää mukana. Vuonna 1997 Wright liittyi yhtyeeseen Sons and Lovers, jonka jäsenistöön hänet on edelleen listattu. Vuonna 2011 Carlo Paul Santanna liittyi uudelleen Morrisin ja Raynorin johtamaan Paper Lacen kokoonpanoon. Nykyisen nimeä Paper Lace käyttävän yhtyeen kokoonpanon muodostavat solisti/kitaristi Carlo Paul Santanna, soolokitaristi/solisti Chris Raynor, basisti/solisti Graham Wyvil ja rumpali/solisti John Raynor. Myös Chris Morris osallistuu valikoidusti yhtyeen konsertteihin. Phil Wright jatkaa esiintymisiä yhtyeen Phil Wright's Original 70s Paper Lace kanssa. Wright vaikuttaa yhtyeen solistina ja leadvokalistina ja sen kokoonpanon muodostavat muilta osin basisti/solisti Cliff Fish, kosketinsoittaja/solisti Dave Major ja soolokitaristi/solisti Phil Hendricks. Vuodesta 2015 lähtien Wright on ollut jäsen yhtyeessä The Original Jukebox Heroes. Muilta osin yhtye koostuu muusikoista, joilla on perintönsä glam rockin saralla.Wrightin johtamasta Paper Lacen kokoonpanosta Original Jukebox Heroesissa vaikuttavat lisäksi Major ja Hendricks.Yhtye on levyttänyt uudet versiot alun perin albumilla Paper Lace and Other Bits of Material julkaistuista kappaleista. Kyseinen albumi on nimeltään It's Worth It ja se on omistettu 14. huhtikuuta 2023 73 vuoden ikäisenä syöpään menehtyneelle yhtyeen originaalibasistile Cliff Fishille.