Lauantain pitkä:Suuren osan tuotannostaan itse kirjoittanut ja tuottanut yhdysvaltalaisartisti

27. heinäkuuta 1944 syntynyt Roberta Lee Streeter, joka tunnetaan paremmin taiteilijanimellään Bobbie Gentry, on yhdysvaltalainen laulaja/lauluntekijä, joka oli yksi ensimmäisistä omaa tuotantoaan säveltävistä ja tuottavista naisartisteista. Gentry nousi kansainväliseen kuuluisuuteen vuonna 1967 kiehtovalla, Yhdysvaltojen eteläosiin sijoittuvalla tarinallaan Ode to Billie Joe vuonna 1967. Mainittu kappale nousi Billboardin Hot 100-listan kärkeen kuukauden ajaksi ja oli Yhdysvalloissa ilmestymisvuotensa neljänneksi myydyin single. Seuraavana vuonna Gentry vastaanotti Ode to Billie Joesta parhaan uuden artistin ja parhaan naispuoleisen poplaulusuorituksen Grammyt. Kaiken kaikkiaan Gentryn singlekappaleista 11 nousi Billboardin Hot 100 -listalle ja neljä brittilistalla 40 suosituimman joukkoon. Ensimmäisten albumiensa jälkeen Genryllä oli joukko menestyksekkäitä varietee-show:ita Las Vegas Stripillä. 1970-luvun lopussa Gentry menetti kiinnostuksensa musiikkiin ja on viettänyt yksityiselämää Memphisin, Tennesseen ulkopuolella. Gentry syntyi Chickasaw Countyssa, Mississippissä. Hänen vanhempansa erosivat pian Gentryn syntymän jälkeen ja hänen isänpuoleiset isovanhempansa kasvattivat hänet Chickasaw Countyssa. Gentry sävelsi ensimmäisen kappaleensa seitsemänvuotiaana, kävi koulua Greenwoodissa, Mississippissä ja opetteli itsenäisesti soittamaan kitaraa, banjoa ja vibrafonia. 13-vuotiaana Gentry muutti Arcadiaan, Kaliforniaan, missä hän asui äitinsä kanssa. Vuonna 1960  hän valmistui Palm Valley Schoolista. Taiteilijanimensä hän valitsi vuonna 1952 valmistuneen elokuvan Ruby Gentry päähenkilön mukaan. Hän esiintyi countryclubeissa ja siirtyi opiskelemaan Los Angelesin yliopistoon filosofia pääaineenaan. Gentry esiintyi ajoittain yökerhoissa ja siirtyi Los Angelesin taideinstituuttiin kehittääkseen sävellys- ja esiintymistaitojaan. Vuonna 1966 Gentry teki debyyttilevytyksensä rockabillysolisti Jody Raynoldsin kanssa kappaleilla Stranger in the Mirror ja Requiem for Love. Hän jatkoi esiintymisiään yökerhoissa, kunnes Capitol Recordsin Kelly Gordon kuuli Gentryn vuonna 1967 nauhoittaman demon. Hän tuotti demolla olleet kappaleet, jotka olivat countryrockia edustava Mississippi Delta ja akustinen Ode to Billie Joe. Mainitut kappaleet sisältänyt single nousi Billboardilla listakärkeen ja Britanniassa sijalle 13. ja myi lopulta maailmanlaajuisesti yli kolme miljoonaa kappaletta. Vuonna 2001 Rolling Stone sijoitti Ode to Billie Joen 500 kaikkien aikojen parhaan kappaleen listalleen. Samanniminen Gentryn esikoispitkäsoitto syrjäytti Beatlesien Sergeant Pepperin Billboardin albumilistan kärjestä. Gentry nimettiin countrymusiikin Akatemian lupaavimmaksi naisvokalistiksi. Helmikuussa 1968 Gentry osallistui Italian laulufestivaalille Sanremossa esittäen duettona Vito Pallavicinin ja Massaran käsialaa olleen kappaleen La siepe. Kilpailuun otti osaa 24 kappaletta. La siepe varmisti ensin pääsynsä 14 finalistin joukkoon ja kappaleen lopullinen sijoitus oli yhdeksäs. Vuonna 1968 ilmestynyt Gentryn kakkosalbumi The Delta Sweete sisälsi top 60:een nousseen singlen Okolona River Bottom Band. Glen Campbellin kanssa levyttämästään yhteisestä albumista Gentry saavutti kultalevyn. Hän esiintyi esimerkiksi Gentryn, Tom Jonesin, Andy Williamsin ja Bobby Darinin isännöimissä tv-show:issa. The Summer Brothers Smothers Showssa Gentry esitti cajun-kappaleen Niki Hokey, joka muistetaan myös Pat ja Lolly Vegasin luotsaaman Redbone-yhtyeen ja Aretha Franklinin levytyksinä. Vuonna 1969 ilmestyi Gentryn kriitikoiden taholta eniten arvostama albumi Touch 'em with Love. Se sisälsi muun muassa Britanniassa listakärkeen nousseen Burt Bacharachin ja Hal Davidin käsialaa olleen kappaleen I'll Never Fall in Love Again. Vuonna 1970 Gentry julkaisi huomiota saavuttaneen kappaleensa Fancy, joka nousi Yhdysvalloissa countrylistalla sijalle 26. ja poplistalla sen sijoitus oli 31. Gentryn mukaan kappale oli voimakas kannanotto naisten vapautusliikettä kohtaan. Billboardin countryalbumilitalla samanniminen pitkäsoitto nousi top 40:ään ja Gentry sai albumista Grammy-ehdokkuuden parhaan naisvokalistin kategoriassa. Vuosina 1968-69 Gentry emännöi BBC-TV:llä Lontoossa sarjaa, jota esitettiin Saksassa, Hollannissa ja Australiassa. Hän allekirjoitti rahakkaan sopimuksen Las Vegasissa esitetystä yökerhorevyystä, jossa Gentry vastasi tuotannosta ja koreografiasta sekä musiikin kirjoittamisesta ja sovittamisesta. Vuonna 1969 Gentry nauhoitti neljä tv-speciaalia kanadalaista tv-asemaa CFTO:ta varten. Vuonna 1974 hän emännöi CBS:llä varieteeshowta nimeltä Bobbie Gentry Happiness Hour. Se oli hänen versionsa Glen Campbell Good Time Hourista, eikä sitä uusittu kokonaisena tuotantokautena. Samana vuonna Gentry kirjoitti ja esitti kappaleen Another Place, Another Time kirjoittaja-ohjaaja Max Baer Jr:n elokuvassa Macon County Line. Vuonna 1976 Gentry ohjasi kuuluisimpaan hittiinsä pohjautuvan elokuvan Ode to Billie Joe, jonka pääosissa nähtiin Robby Benson ja Glynnis O' Connor. Elokuvassa selviää myös syy sen päähenkilön itsemurhaan. Se liittyy konfliktiin hänen Bobby Lee Hartleyhyn kokemansa rakkauden ja humalaisen homoseksuaalisen kokemuksen välillä. Jouluna 1978 Gentry vieraili ohjelmassa The Tonight Show Starring Johnny Carsson. Hänen viimeinen tv-esiintymisensä ajoittui toukokuuhun 1981. 14. toukokuuta 2012 BBC Radio 2 lähetti countryartisti Rosanna Cashin esittelemän dokumentin Whatever Happened to Bobbie Gentry? Syyskuussa 2018 ilmestyi kahdeksan cd:tä sisältävä boxi The Girl from Chickasaw County:The Complete Capitol Masters, joka nimensä mukaisesti sisältää Gentryn kaiken Capitolille levyttämän tuotannon.