Eppu Normaali:Rupisia riimejä, karmeita tarinoita
Toukokuun lopussa 1984 Pokon julkaisemana ilmestynyt ja järjestyksessään yhtyeen seitsemäs studioalbumi Rupisia riimejä, karmeita tarinoita on se pitkäsoitto, jolla Eppu Normaali viimeistään saavutti musiikillisesti sen tyylin, jota yhtye on tuoreemmilla albumeillaan jalostanut eteenpäin. Suurimmaksi osaksi Martti Syrjän käsialaa olevat tekstit oli ensi kertaa painettu mukaan albumin sisäpussiin. Pitkäsoitto sisältää kaki varsin suurta ja yhtyeen tuotannossa merkittäväksi kohonutta Eppu-hittiä, eli Nyt reppu jupiset riimisi rupiset ja Pimeyden tango. Mainitut kappaleet ilmestyivät myös singleformaatissa ja niiden b-puolilla julkaistiin varsinaiselta pitkäsoitolta löytymättömät Pari kaunista riviä ja Esko veti ison geen, joista ensin mainittu onkin eräs Eppujen tuotannon laadukkaimmista flipsideista. Albumin huippuhetkiin lukeutuvat lisäksi avaruusaiheinen Tähdenlennon tiellä, balladikaunokki Viides toukokuuta sekä Pantse Syrjän käsialaa oleva ja tavanomaisesta poiketen myös hänen leadvokalisoimansa Ei säästä perheen koiraakaan. Kokonaisuutena Rupisia riimejä, karmeita tarinoita sisältää useita Eppujen tuotannon onnistuneita ja tekstiensä osalta särmikkäämpiä kappaleita. Sellaisiin lukeutuvat avausraita Taivaassa perseet tervataan, Peto minussa sekä Pantsen käsialaa oleva On viatonta ja kainoa. Soitannollisesti kyseessä on selkeästi edeltäjäänsä, sinänsä onnistunutta ja Eppujen tuotannossa myös aliarvostettua pitkäsoittoa Aku ja köyhät pojat vaivattomammin syntynyt albumi. Rupiset riimit myivät nopeasti kultalevyyn oikeuttavan määrän, mihin noihin aikoihin vaadittiin 25 000 myytyä albumia ja Suomen albumilistan kärkisijalle mainittu pitkäsoitto kohosi ilmestymisvuotensa heinäkuussa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti