Procol Harum:Procol Harum
Brittiläisen progressiivisen rockin kivenmuurajiin lukeutuva Procol Harum julkaisi debyyttialbuminsa kesällä 1967. Varhaisessa tyylissään yhtye yhdisti jopa klassisen ja barokkimusiikin elementtejä Gary Brookerin sielukkaaseen, esimerkiksi Ray Charlesilta inspiraatiota omineeseen vokalisointiin. Kirsikkana kakun päällä olivat yhtyeen teksteistä vastanneen Keith Reidin runolliset lyriikat. Procol Harumin varhaistuotannon tapauksessa musiikki sävellettiin usein valmiiden tekstien ympärille. Procol Harumin instrumentaatiossa erityisen keskeisiä olivat Morgan Fisherin kosketinsoittimet, usein päälleikkäisäänityksiä hyödyntäneet piano-osuudet ja Gary Brookerin Hammond-urut. Gary Brookerin laulutyyli muistuttaa blue eyed-soulista erottuvasti ja onnistuneesti. Procol Harumin debyytti ei menestynyt erityisen hyvin yhtyeen kotimaassa Britanniassa, sillä sen originaalipainos ei sisältänyt kumpaakaan yhtyeen singlemenestyksistä, eli kappaleita A Whiter Shade of Pale ja Homburg. Kriitikoiden ja aikakauden muusikoiden keskuudessa albumi saavutti sitä vastoin varsin myönteisen vastaanoton. Procol Harumin debyytin brittiversion käynnistävä Conquistador on yksi harvoista kappaleista, joissa sävellys oli valmiina ennen tekstiä. Gary Brooker oli itse asiassa säveltänyt kyseisen espanjalaisvaikutteisen kappaleen jo ennen Procol Harumin perustamista. Kulkevine pianoineen ja urkuineen kappaleessa on tietynlaista seikkailun tuntua. Conquistadorin viisi vuotta originaalin jälkeen levytetty liveversio julkaistiin myös singleformaatissa ja se saavutti sijan 16., mikä on Procol Harumin historian toiseksi paras. Korkeimman listasijoituksen saavutti luontevasti Procol Harumin debyyttilevyn jenkkipainoksen avaava A Whiter Shade of Pale. Keith Reid kuuli kyseisen sanonnan juhlissa. Hän kirjoitti kappaletta varten neljä säkeistöä, joista tosin ainoastaan kaksi levytettiin. Yli 40 vuoden ajan kappale kreditoitiin vain Brookerin ja Reidin nimiin, mutta lopulta myös Fisher ansaitsi kirjoituskrediitin omasta merkittävästä osastaan kappaleen musiikin kirjoitustyössä. Britannian singlelistalla saavuttamansa kärkipaikan lisäksi kyseessä on eniten radiosoittoa saarivaltakunnassa osakseen saanut kappale yli 70 vuoden ajalta.Vakavasävyisistä lyriikoistaan huolimatta She Wandered through the Garden Fence lukeutuu raikkaine urkuriffeineen albumin valoisimpiin kappaleisiin. Klassisisia soulelementtejä sisältävä Something Following Me on tekstinsä osalta ottanut inspiraatiota Bob Dylanin klassikosta Ballad of a Thin Man. Lisäksi kappale sisältää erinomaista kitaratyöskentelyä Robin Trowerilta. Hän loistaa myös silkkaa bluesrockia edustavassa kappaleessa Cerdes (Outside the Gates of), jonka huippuyksityiskohtiin lukeutuu myös Dave Knightsin hidas bassoriffi. Albumin kakkospuolen avaa niin ikään varsin sielukas A Christmas Camel, jossa Fisherin piano ja Brookerin urut käyvät tehokasta vuoropuhelua B J Wilsonin erinomaisen rumputyöskentelyn taustoittamana. Kaleidoscope edustaa todellista yleissoundin juhlaa. Kappaleessa toimivat kaikki elementit; urut, piano, rummut, basso sekä Brookerin melodiset lauluosuudet. Procol Harumin debyytin päättää kolme tunnelmapalaa; Salad Days Are Here Again, pianovoittoinen instrumentaalikappale Good Captain Clack sekä Fisherin käsialaa oleva albumin melodinen päätösraita Repent Walpurgis. Jotkin albumin versioista sisältävät Whiter Shade of Palea seuranneen singlen Homburg. Procol Harum työsti laadukkaita albumikokonaisuuksia pitkälle 70-luvulle, tosin miehistönvaihdoksista kärsinyt yhtye ei koskaan täysin saavuttanut ansaitsemansa veroista menestystä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti