lauantai 11. marraskuuta 2023

Sunnuntain extra:Bonnie Raittin poporientoituneempaa soundia edustava albumi

 Bonnie Raitt:Streetlights


Syyskuussa 1974 Warner Brosin julkaisemana ilmestynyt Streetlights on yhdysvaltalaisartisti Bonnie Raittin neljäs studioalbumi. Mainittua pitkäsoittoa varten hän valitsi tunetun tuottajan ja päätyi Janis Joplinin ja Dionne Warwickin kaltaisten artistien kanssa työskennelleeseen Jerry Ragowoyhin. Tämän pyrkimyksenä oli Raittin varhaisempaa tuotantoa popvaikutteisempi albumi. Raitt ei pitänyt mainitusta päätöksestä, mutta suostui ja Streetlights nauhoitettiin kesän 1974 aikana. Kriitikot ovat kuvanneet Streetlightsia Raittin ensimmäisenä pyrkimyksenä nauhoittaa musiikkia valtavirran yleisölle. Streetlighsilla hyödynnetään Raittin varhaisempaa tuotantoa pelkistetympiä sovituksia ja runsaammin popista ja R&B:stä vaikutteita ominutta jousisoundia. Steetlights on Raittin tuotannosta ainoa pitkäsoitto, jolla hän ei soita slidekitaraa. Albumin nauhoituksiin osallistuneen sessiomuusikko Freebon mukaan Streetlightsin aikaisempaa professionaalimpi tuotanto ja ympäristö vaikuttivat Raittin vokalisointiin mainitulla albumilla. Streetlightsin kymmenestä kappaleesta yhdeksän edusti covertuotantoa Joni Mitchellin, James Taylorin ja John Prinen kaltaisilta artisteilta. Albumin ainoa originaalituotantoa edeustava kappale Ain't Nobody Home on Jerry Ragowoyn sävellys. Streetlights saavutti Billboardin albumilistalla sijan 80. Pitkäsoiton tiimoilta Raitt teki syys-marraskuussa 1974 kiertueen Yhdysvalloissa Jackson Brownen kanssa. Bostonissa ja Washington DC:ssä soitetuissa konserteissa mukana olivat lisäksi bluesmuusikot Roosevelt Sykes ja Sippie Wallace.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti