Creedence Clearwater Revival:Mardi Gras
11. huhtikuuta 1972 Fantasy Recordsin julkaisemana ilmestynyt Mardi Gras on Creedence Clearwater Revivalin seitsemäs ja samalla viimeiseksi jäänyt studioalbumi. Mainittu pitkäsoitto työstettiin triokokoonpanolla rytmikitaristi Tom Fogertyn jätettyä yhtyeen. Kaikkia jäljelle jääneitä jäseniä kuultiin mainitulla albumilla paitsi leadvokalisteina, aikaisemmasta poiketen lisäksi biisintekijöinä. Mardi Grassin nauhoituksia vaivasivat luovat ja henkilökohtaiset konfliktit ja Creedence Clearwater Revival lopetti toimintansa lokakuussa 1972 tehtyään sitä ennen joutsenlaulualbuminsa tiimoilta lyhyen kiertueen Yhdysvalloissa. Toisin kuin aikaisempien Creedence Clearwater Revivalin albumien tapauksessa, Mardi Grassilla basisti Stu Cook ja rumpali Doug Clifford olivat osallistuneet biisinkirjoittamiseen ja tuotantotyöhön. Albumi vastaanotti jopa murskakritiikkiä. Esimerkiksi Rolling Stonen Jon Landaun mukaan kyseessä oli huonoin suuren luokan rockyhtyeen työstämä albumi. Creedence Clearwater Revivalin tuotannosta ainoana Mardi Grass ilmestyi remasteroituna cd-versiona vasta vuonna 2008, jolloin Creedencen perustamisesta oli kulunut 40 vuotta ja tuolloin osana 40-vuotisjuhlaboxia, ei yksittäisenä albumina. Faulty Productions oli julkaissut Mardi Grassista 180 gramman vinyyliversion vuonna 2006. Japanissa remasteroitu uusintajulkaisu ilmestyi tammikuussa 2011. Aikaisemmin yhtyeen johtohahmo John Fogerty oli säveltänyt, sovittanut, sanoittanut ja laulanut leadia kaikilla Creedence Clearwater Revivalin omaa tuotantoa edustaneilla kappaleilla. Isoveli Tom Fogerty oli jättänyt yhtyeen alkuvuodesta 1971, sillä hän halusi itselleen aikaisempaa suuremman luovan roolin. Mardi Grassilla Stu Cook ja Doug Clifford osallistuivat biisinkirjoitukseen, vokalisointiin ja tuottamiseen omaa käsialaansa olevilla kappaleilla, joita Mardi Grassilla oli kummltakin kolme biisiä. John Fogerty kirjoitti Mardi Grassille niin ikään kolme käsialaansa olevaa kappaletta, joissa hän lauloi leadia. John Fogertyn vokalisoimiin kappaleisiin Mardi Grassilla lukeutuu lisäksi Ricky Nelson-cover Hello Mary Lou. Kun Cook ja Clifford olivat ehdottaneet sävellysten jakamista tulevalla albumilla, Fogerty oli ensiksi uhannut lähteä yhtyeestä. Lopulta hän suostui soittamaan Cliffordin ja Cookin kappaleilla ainoastaan rytmikitaraa. Mardi Grassista muodostui joka tapauksessa kaupallinen menestys. Billboardin albumilistalla se oli parhaimmillaan sijalla 12. ja saavutti kultalevyn. Mardi Grassin singlemenestyksiä olivat Fogertyn tuotantoa edustava rankka Sweet Hich Hiker. Se oli ilmestynyt singleformaatissa jo keväällä 1971 b-puolellaan Cookin käsialaa oleva ja niin ikään Mardi Grasille päätynyt Door to Door sekä puhutteleva balladikappale Someday Never Comes, jonka lyriikkaan olivat vaikuttaneet Fogertyn lapsena kokema vanhempiensa avioero sekä yhtyeensä vääjämätön tuossa vaiheessa jo lähellä oleva hajoaminen, joka tapahtui lopulta kapulakielisesti 16. lokakuuta 1972. Vuonna 1976 Rolling Stonelle antamassaan haastattelussa John Fogerty ei laskenut Mardi Grasia lainkaan Creedence Clearwater Revivalin studioalbumeihin lukeutuvaksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti